Nuoret naiset ovat koronakriisin kärsijöitä
Ilmariseen tuli taannoin eräältä toimittajalta yhteydenotto, jossa hän kaipasi tietoja koronakriisin vaikutuksista ikääntyneiden työllisyyteen. Lomautus- ja irtisanomisuutiset olivat juuri silloin näkyvästi uutisotsikoissa. Työuransa loppupuolella olevien asemasta työmarkkinoilla on mediassa maalailtu aika ajoin negatiiviseen sävyyn, joten toimittajan kysymys tähän nähden vaikutti johdonmukaiselta. Ehkäpä säästökuureilla olevien yritysten ensimmäisinä poislähtijöinä ovat ikääntyneet?
Toimittajan kysely päätyi omalle työlistalleni ja sainkin koostettua raportin Ilmarisen datasta eri ikäisten palkka- ja työntekijämääristä. Toimittajan kyselyyn verrattuna asia oli kuitenkin toisin päin: 50-60 -vuotiaat olivat yksi vähiten koronan vaikutuksista kärsinyt ikäluokka, kun taas nuorimpien palkat olivat huomattavasti alhaisemmat verrattuna vuodentakaiseen.
Lopulta toimittajan juttu taisi kuivua kasaan, mutta asia jäi kaivamaan mieltäni. Nyt kun saatavilla oli tietoja koko vuodelta, päätin palata tarkastelemaan palkkatietoja ikäryhmittäin.
Korona on puraissut naisvaltaisia aloja
Miksi ikääntyneille on maksettu palkkoja enemmän kuin vuotta aiemmin? Suurin syy on palkkojen vuosikorotusten lisäksi eläkeiän nousu. Eläkeikä on sovittu nousevan asteittain 65 ikävuoteen asti, jonka jälkeen se muuttuu elinajan odotetta myötäileväksi. Näin palkkoja maksetaan enemmän koska työvuosienkin määrä kasvaa.
Entä miten on käynyt alle 30-vuotiaille nuorille? Ikäryhmittäisessä tarkastelussa etenkin nuorten naisten työttömyys on noussut ja palkat laskeneet verrattuna vuodentakaiseen. Syy löytyy tässäkin tarkastelemalla tilastoja tarkemmin. Nuoria naisia on selvä enemmistö koronan pahasti runtelemalla matkailu- ja ravintola-alalla sekä palvelualalla yleensäkin. Korona ei sen sijaan ole puraissut yhtä pahasti miesvaltaisia teollisuus- ja rakentamisaloja.
Nuorten luottamus tulevaan kaipaa vahvistusta
Nuorilla ei usein ole vakituista työtä, jolloin voidaan olettaa, että yritykset karsivat ensisijaisesti joustavammaksi koetusta työvoimastaan. Varsinkin opiskelijat ovat rahoittaneet elämistään tekemällä usein palvelualalla sivutoimisia töitä opintojen ohella.
Eläkeyhtiön edustajana on syytä muistuttaa, että jokainen palkaksi saatu euro kasvattaa nuoren tulevaa eläkettä, jota nykyisessä järjestelmässä kertyy tasaisesti koko työuran ajalta. Tai siis ei kerry koronasta kärsineillä aloilla ja ikäryhmissä.
Myös ahdistuksen ja mielenterveysongelmien on todettu lisääntyneen etenkin nuorilla koronakriisin aikana, ja työ on yksi tapa edistää heidän hyvinvointiaan ja työkykyään. Väitänkin, että koronakriisissä sivuosaan joutuneet nuoret ovatkin yksi koronakriisin pahimpia tragedioita. Onneksi nuoret ovat myös toivoakseni yksi nopeimmin taas ”normaaliin” rytmiin sopeutuvista ikäryhmistä siirtyessämme koronan jälkeiseen aikaan. Nuorten uskoa parempaan huomiseen on syytä tukea ja vahvistaa.
Miika Aromaa
suurasiakasvakuutuspäällikkö
Ilmarinen
Lisätietoja
Lisää aiheesta
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.