Työkyky

Onnekseni synnyin tähän maailman aikaan. Osaamiseni ja ominaisuuteni sopivat varsin hyvin 2020-luvun yhteiskunnan tarpeisiin, mutta 1800-luvulla olisin ollut toivottoman ei-toivottua työvoimaa.

Raskaiden koronavuosien jälkeen monet odottavat jo taukoa töistä malttamattomana. Loma onkin hartaasti odotettu palautumisen ja virkistäytymisen mahdollisuus. Monen toiveena on paluu kohti normaalia rentoutuneena loman jälkeen.

Suomalainen työkykyjohtaminen on kehittynyt ajoittain nopeasti, ajoittain pienin askelin. Olisiko nyt aika ottaa tiikerinloikka strategisen työkykyjohtamisen suuntaan?

Lindström on yksi Euroopan johtavista tekstiilipalveluyrityksistä. 170-vuotias perheyritys on historiansa aikana kasvanut kankaiden värjäämöstä pesulaksi ja siitä tekstiilivuokrauksen ammattilaiseksi. Lindströmin palveluita ovat muun muassa toimitilojen siisteyteen ja sisustamiseen, työpukeutumiseen ja suojautumiseen liittyvät palvelut. Lindström on tehnyt hyvää työtä työkykyjohtamisessa ja erityisesti työn muokkauksessa: tavoitteena on löytää jokaiselle sopiva, omaan työkykyyn sopiva työ.

Suomalaistutkimuksen mukaan lähijohtajat kokevat työterveysneuvottelujen tukevan esimiestyötään. Johtajat toivovat saavansa neuvotteluissa tietoa, miten huomioida työntekijän terveysrajoitteet työpaikalla. He myös arvostavat työterveysneuvotteluiden avointa keskustelua sekä konkreettisia ratkaisuja. Silti työterveysneuvottelu voi jännittää niin johtajaa kuin työntekijääkin.

Destia on Suomen suurin infra-alaan keskittynyt palveluyhtiö, joka on tehnyt pitkän matkan valtion liikelaitoksesta moderniksi moniosaajaksi. Matkan varrella myös Destian työkykyhaasteet ovat muuttuneet ja niitä taklataan nyt ketterästi yhdessä.

Mielenterveyden aiheuttamista sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Miten työkykyriskiä voisi ja kannattaisi työpaikalla hallita? Minkälaisia valmiuksia tarvitsemme mielenterveysongelmien käsittelemisen? Entä minkälaista tukea työntekijöille olisi järjestettävä?

Presenteismi eli ”puolikuntoisena” työskentely maksaa yhteiskunnalle vähintään sairauspoissaolojen verran. Korkeasta hinnasta huolimatta ilmiötä tunnetaan huonosti. Miten presenteismiä voi mitata ja vähentää työpaikoilla?

Tutkijat, kuten tunnettuna esimerkkinä Juha Siltala, ovat perinteisesti raportoineet jatkuvaa työelämän kurjistumista. Tutkimus on keskittynyt ongelmien esille nostamiseen ja erilaisten kuormittavien tekijöiden hallintaan, mikä on myös auttanut osaltaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien työpaikkatapaturmien sekä ammattitautien saamista paremmin hallintaan. Lisäksi työelämän muutokset voivat myös voimaannuttaa työntekijöitä parempaan menestykseen.