Blogit

Miten huoli maailman tilanteesta vaikuttaa työkykyyn?

Ajattelemme työkykyä useimmiten terveydentilan kautta. Pohdimme sitä, miten jokin tietty sairaus rajoittaa työntekoa tai toivottavasti ennemmin sitä, mitä tästä sairaudesta huolimatta pystyy tekemään. Mielenterveyden kohdalla tämän hahmottaminen voi olla vaikeampaa kuin fyysisten sairauksien kohdalla.

Mutta sitten on asioita, jotka eivät ole sairauksia, vaikka mieleen ja työkykyyn vaikuttavatkin. Viimeisen kahden vuoden aikana olemme pohtineet paljon sitä, miten työnteon muuttuminen etä- ja hybridityöksi tai koronarajoitusten kanssa toimiminen läsnätyössä vaikuttaa ja on vaikuttanut meihin ja työkykyymme. Tässä ei ole kyse sairaudesta ja terveydestä, vaan siitä miten sopeudumme työskentelemään uudenlaisissa olosuhteissa ja epävarmuudessa.

Nyt olemme valitettavasti taas uudenlaisen kriisin ja sopeutumisen tarpeen äärellä. Venäjän pitkään rakentama jännite naapurimaataan Ukrainaa kohtaan on räjähtänyt sodaksi. Tällaisessa tilanteessa hämmennys, epävarmuus, huoli, pelko ja suru nostavat päätään. Kollegoillamme tai meillä itsellämme voi olla perhettä tai ystäviä sotatoimialueella, jolloin huoli on ilmeistä. Aivan yhtä oikeutettua on se, että huoli herää, vaikka olemme itse läheisinemme turvassa.

Tunnereaktiot vaikuttavat kykyymme toimia

Voimakkailla tunteilla on vaikutusta kykyymme toimia. Keskittymiskyky saattaa harhailla ja uutisten päivittymisten seuraaminen viedä huomiota pois muusta tekemisestä. Vaikeista tunteista ei pääse eroon sillä, että yrittää sulkea ne pois, ja keskittyy johonkin muuhun. Vaikeiden tunteiden kanssa pääsee eteenpäin, kun tunnistaa, myöntää, kohtaa ja käsittelee ne. Jos esimerkiksi myöntää itselleen, että sota huolestuttaa tai pelottaa, on tunteen kanssa helpompi toimia. Tunne on viesti siitä, että tapahtumat tavalla tai toisella koskettavat itseä. Kun tunnemme, välitämme.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meidän pitäisi heittäytyä tunteiden vietäväksi. Kun vaikeat tunteet ensin tunnistaa, hyväksyy ja tiedostaa, voi huomion suunnata myös muuhun. Usein kriisitilanteista selviämisessä on avuksi tehdä jotain sellaista, johon voi vaikuttaa tai jossa on mahdollista saada aikaiseksi konkreettisia lopputuloksia. Se, mikä on aiemminkin auttanut esimerkiksi stressin käsittelemisessä, on hyvä keino myös nyt. Jollekin toimii lenkkeily ja musiikki, toiselle toiminnan suuntaaminen tekemiseen ja kolmannelle hyvien ystävien seura. Hyviä keinoja kaikki.

Työyhteisön voima on parhaimmillaan siinä, ettei meidän tarvitse jäädä yksin vaikeiden tunteiden kanssa. Työpaikalla voi olla hyvä keskustella niistä ajatuksista, joita tämä tilanne herättää. Vailla erityisiä oletuksia voi myös kysyä työkavereilta heidän vointiaan ja mietteitään.

Työterveyslaitoksen asiantuntijat Liisa Puskala ja Barbara Bergbom ovat mielestäni onnistuneet sanoittamaan erittäin osuvasti muutamia käytännön vinkkejä blogissaan (ttl.fi). Käy vilkaisemassa.

Simo Levanto
asiantuntijapsykologi, Ilmarinen
@shlevanto (twitter.com)

  • Juha 7.3.2022 klo 13.43
    Hyviä pointteja. Tähän kiinnitetään liian vähän huomioita.
    Vastaa kommenttiin
  • Sari 8.3.2022 klo 07.26
    Kiitos tästä! Tätä samaa olemme meilläkin miettineet. Meillä on onneksi tarjolla kaikille modulaarinen Tunneälyn opintokokonaisuus ja se tulee nyt todella tarpeeseen. Kaikki esihenkilömme ovat tämän jo käyneet läpi ja nyt se on tarjolla kaikille. Uskon, että auttaa omien ja työkavereiden tunteiden käsittelyssä ja ymmärtämisessä.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Blogit 2.5.2024

Uskalla puhua eläkkeestä

Kuinka moni miettii eläkettä 17-vuotiaana, kun ensimmäisistä työansioista alkaa kertyä eläkettä? Palkkalaskelmalla kyllä näkyy työeläkemaksun osuus, mutta eläke tuntuu kaukaiselta vanhusten jutulta. Työelämän, opiskelun ja perhe-elämän muutoskohdissa on kuitenkin hyvä tietää, millaista turvaa lakisääteinen työeläkejärjestelmä meille kaikille tuottaa ja miten siihen voi itse vaikuttaa.

Uskalla puhua eläkkeestä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita