Työelämä

Suomi tarvitsee pidempiä työuria. Tässä on jo osittain onnistuttukin, kun vanhuuseläkkeen alaikärajaa on nostettu. Tällä hetkellä puolet konkareista jää eläkkeelle heti, kun se on mahdollista. Itse kuulun siihen toiseen puoleen eläkeiän ylittäneistä, jotka jatkavat työssä. Pakottavien tekijöiden rinnalle tarvitaan myös kannustimia jatkaa työssä mahdollisimman pitkään.

Vuosi 2024 ei ollut Suomessa helppo yrityksille, kuluttajille eikä valtion taloudelle. Ilmarisen yksityisen sektorin työntekijämäärien kehitystä mittaava suhdanneindeksi paljasti laajan heikkenemisen kaikilla aloilla ja alueilla.

Puhelin soi. Ruudulla näkyy, että pomo soittaa. Mikä on ensimmäinen ajatuksesi – ilahdutko vai ahdistutko?

Alkoholi aiheuttaa edelleen suomalaisille työnantajille puolen miljardin euron kustannukset vuosittain. Alentuneeseen tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin uppoavalle rahalle olisi takuulla muutakin käyttöä.

Canon on Japanissa vuonna 1937 perustettu globaali teknologiayritys. Suomessa Canon on toiminut 1980-luvun alusta lähtien. Lähes yhtä kauan yhtiössä työskennellyt Harry Heinonen on pysynyt mukana alan kehityksessä jatkuvan koulutuksen avulla. Canonilla suunnitelmallinen työkykyjohtaminen tukeekin työssä jatkamista. Hyvä työ näkyy myös yrityksen maksuluokassa.

Kollegat ja kaverit kyselevät, miltä tuntuu lähteä eläkkeelle. Olen huomannut vastaavani jokaiselle eri tavalla, koska rehellinen vastaus on: en tiedä.

Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.

Miten jatkaa eteenpäin, kun terveysongelmat tulevat yrittäjyyden tielle? Sanna Leppämäki suuntasi rohkeasti uudelle alalle, kun työkyky ei enää riittänyt pitopalveluyrittäjän työhön.