Jännä syksy edessä yrittäjien eläketurvan uudistamisessa
Yrittäjyys on vapauden ja intohimon lähde monelle. Harva kuitenkaan pysähtyy miettimään, mitä tapahtuu, jos sairastuu, jää vanhempainvapaalle tai eläkkeelle.
Yrittäjän eläketurva, eli YEL, on järjestelmä, joka tuntuu edelleen herättävän enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Tiedon puute ja YEL-järjestelmän monimutkaisuus aiheuttavat haasteita.
Yrittäjien ja palkansaajien eläkejärjestelmiä on uudistettu eri tahtiin
Palkansaajien TyEL-järjestelmää on uudistettu säännöllisesti. YEL puolestaan on pysynyt keskeisiltä osiltaan samankaltaisena perustamisajoiltaan saakka, vaikka työskentelymuodot ovat muuttuneet valtavasti. YEL ei ole pysynyt työelämän muutosten mukana.
Yrittäjyys ilman omaa yritystä on lisääntynyt. Alustatalouden myötä on syntynyt uusia työmuotoja, esimerkiksi keikkatyötä. Yhä useampi yrittäjä toimii erityisesti palvelualoilla ja asiantuntijatyössä ilman työntekijöitä. Monet yhdistävät tai vuorottelevat palkkatyötä ja yrittäjyyttä.
YEL tulisi saada yhtä hyväksi kuin TyEL, jotta yrittäjien luottamusta eläkejärjestelmään saataisiin kasvatettua. Moni yrittäjä kokee erityisesti YEL-työtulon käsitteen monimutkaiseksi ja jäykäksi.
Väliaikatietoa YEL-uudistusselvityksestä
Sosiaali- ja terveysministeriö nimitti vuoden alussa Jukka Rantalan selvityshenkilöksi kartoittamaan yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistarpeita. Selvityksen tavoitteena on tunnistaa YEL-vakuutuksen nykyisen työtulomäärittelyn ongelmat, etsiä sille vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä kehittää järjestelmää yrittäjien yhdenvertaisuuden ja toimeentulon turvaamiseksi.
Selvitystyö on käynnissä ja sen on määrä valmistua 30.11.2025 mennessä. Hallituksen huhtikuun puoliväliriihestä kerrottiin, että yrittäjien eläkejärjestelmää lähdetään kehittämään selkeämmin tuloihin pohjautuvaksi. Muutosten ennakoitiin tulevan voimaan 2029.
Työeläkeala kannattaa nykyisen laskennallisen YEL-työtulon korvaamista mahdollisimman reaaliaikaisella ansiopohjaisella mallilla. Nykyinen työtulo on monimutkainen eikä se ota huomioon yritystoiminnan vaihtelua, mistä yrittäjät ovat antaneet paljon palautetta. Muutos tekisi yrittäjien työtulosta yksisellitteisen, ennakoitavamman ja ymmärrettävämmän. Ansiopohjaisuudessa YEL-maksut sidottaisiin käytettävissä oleviin verotettaviin tuloihin.
Yhteinen tavoite parantaa yrittäjien turvaverkkoa
YEL-järjestelmän selkeyttäminen ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä tavoitteita. Yrittäjät ovat monimuotoinen joukko esimerkiksi yritysmuodon, toimialan, tulonmuodostuksen, työmäärän ja uravaiheen osalta. YEL-uudistuksen selvitysryhmän on kyettävä tunnistamaan tämä kirjo. Hyvällä tahdolla löytyy ratkaisu, joka ei perustu yksittäisiin näkökulmiin, vaan yhteiseen ymmärrykseen ja kompromissiin siitä, mikä on kohtuullista ja selkeää kaikille yrittäjille.
Seuraamme aktiivisesti YEL-uudistuksen selvitystyön etenemistä. Järjestämme YEL-uudistuksesta webinaarin 16. joulukuuta, kunhan sosiaali- ja terveysministeriön selvitystyön tulokset on ensin julkaistu. Ilmoittaudu mukaan tästä
Minna Hakkarainen
osastonjohtaja, Ilmarinen
Tutustu myös:
Lisää aiheesta
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.