Työnantaja

Yrittäjänä YEL-vakuutusmaksu voi tuntua pakolliselta kululta, jonka hyöty jää helposti etäiseksi, etenkin jos vanhuuseläke tuntuu vielä kaukaiselta ajatukselta. Mutta YEL-vakuutus ei ole vain pelkästään sijoitus tulevaisuuden eläkkeeseen. Se vaikuttaa suoraan myös siihen, kuinka hyvin olet työkykysi heiketessä turvattu.

Työkyvyn varhaisen tuen malli on kuvattuna valtaosalla suomalaisista työpaikoista. Lähes yhtä monessa työpaikassa kuitenkin valitetaan, ettei se toimi. Yksi syy voi olla, että varhaisen tuen mallin sijaan oikeasti käytössä onkin myöhäisen tuen malli.

Lappeenrantalainen Finnos Oy on noussut nopeasti sahateollisuuden digiratkaisujen edelläkävijäksi. Yrityksen teknologiaa löytyy jo noin 80 prosentista Suomen sahoista, ja kansainvälistyminen on hyvässä vauhdissa. Nuoren ja vauhdikkaasti kasvavan yrityksen työkykyjohtamisen ytimessä on työkavereista välittäminen.

On ollut etuoikeus saada johtaa Ilmarista viimeiset seitsemän vuotta. Ilmarinen on noussut Suomen suurimmaksi työeläkeyhtiöksi, ja olemme kehittäneet tehokkuuttamme ja tuottavuuttamme merkittävästi. Voisiko tuottavuusloikastamme ottaa oppia myös muualla?

Eri toimialoilla on erilaiset ikärakenteet. Raskaat, perinteisesti miesvaltaiset alat ikääntyvät. Palvelualoilla työntekijät ovat sen sijaan selvästi nuorempia. Mitä tilastot kertovat ikääntymisestä eri toimialoilla?

Yhä useampi työnantaja kokee työterveyshuollon kustannusten nousevan hallitsemattomasti. Päällimmäisenä on tunne, että asiakkaan kukkarolla käydään ilman, että siihen voi mitenkään vaikuttaa. Tämä nakertaa työterveysyhteistyölle varsin keskeistä luottamusta. Siksi työnantajan on tärkeää tietää, miten kustannuksiin voi aidosti vaikuttaa.

Pitkittynyt sairauspoissaolo on aina riski. Jo kahden kuukauden yhtäjaksoisen poissaolon jälkeen pysyvän työkyvyttömyyden todennäköisyys alkaa kasvaa merkittävästi. Pitkittynyt sairauspoissaolo ei ole uhka ainoastaan yksilön työkyvylle – se muodostaa myös merkittävän kustannusriskin sekä yritykselle että yhteiskunnalle.

Mennääs töihin. Niinhän sitä ennen tavattiin tehdä. Herättiin, syötiin aamupala, ehkä arvottiin hiukan mitä puettaisiin päälle – ja lähdettiin töihin. Siinä se. Se oli normaalia toimintaa, jota kukaan ei kyseenalaistanut.

Suomi on käännekohdassa. Syntyvyys on laskenut pysyvästi alhaiselle tasolle, väestö ikääntyy nopeammin kuin koskaan aiemmin ja työikäisten osuus kutistuu vuosi vuodelta. Tämä kehitys ei ole vain tilastollinen kuriositeetti – se on yhteiskuntamme kestävyyden kannalta perustavanlaatuinen haaste. Jos emme reagoi ajoissa, vaarana on, että hyvinvointivaltion rahoituspohja horjuu ja elintaso laskee.