Artikkelit

Nuorten tulevaisuususko rakentuu mahdollisuuksista

Nuorten tulevaisuususko puhuttaa juuri nyt hyvästä syystä. Epävarmuus työmarkkinoilla, mielenterveyden haasteet ja huoli omasta toimeentulosta varjostavat monen nuoren näkymiä tulevaisuuteen. Silti sekä työelämässä että yhteiskunnassa on paljon syitä uskoa parempaan.

Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén ja Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen keskustelivat siitä, mitä nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen vaatii ja miten jokainen meistä voi olla mukana rakentamassa myönteisempää näkymää tuleville sukupolville.

Työelämään kiinnittymisellä on suuri merkitys

Kristiina Halosta huolestuttaa erityisesti se, että osa nuorista jää työelämän ulkopuolelle jo ennen kuin työura ehtii kunnolla alkaa.

– Meidän pitäisi varmistaa nuorille turvallinen ja sujuva reitti työelämään ilman pitkiä siirtymävaiheita, Halonen sanoo.

Ilmarisen Nuorten työkyky tutkimus- osoittaa, että lähes 80 % työkyvyttömyyseläkettä hakevista alle 35-vuotiaista ei ole hakemushetkellä työsuhteessa. Havainto haastaa ajatusta siitä, että työn aiheuttama kuormitus ajaisi nuoria työkyvyttömyyseläkkeelle. Pikemminkin kyse on siitä, että työelämään ei päästä kiinnittymään.

Työpaikka ei ole nuorille vain toimeentulon lähde. Se tarjoaa myös yhteisön, kokemuksia omasta osaamisesta ja tunteen siitä, että kuuluu johonkin.

Koulutus avaa näkymiä tulevaan

Saara-Sofia Sirén näkee koulutuksen yhtenä tärkeimmistä avaimista nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseen.

– Tulevaisuuden usko syntyy siitä, että nuori näkee mahdollisuuksia ja kokee olevansa osa tulevaisuuden rakentamista, Sirén sanoo.

Mahdollisuus opiskella ja kehittää osaamista luo konkreettisia polkuja eteenpäin. Samalla tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän välillä, jotta opiskelusta olisi sujuva siirtymä työelämään. 

Työnantajilla on tärkeä rooli

Sekä Sirén että Halonen korostavat työnantajien merkitystä nuorten tulevaisuususkon rakentamisessa. Ensimmäiset työkokemukset voivat vaikuttaa pitkälle siihen, millaisena nuori näkee oman paikkansa työelämässä.

– Työpaikoillakin on iso rooli uskon ja luottamuksen rakentamisessa. Vanha sanonta kuuluu, että ”koko kylä kasvattaa”. Kun nuori aloittaa työuransa, myös työpaikka ottaa kasvattajan roolin. Hyvä perehdytys, turvallinen ilmapiiri ja kokemus arvostuksesta rakentavat paitsi työelämätaitoja myös työkykyä ja luottamusta omaan tulevaisuuteen, Kristiina Halonen pohtii.

Nuoret tuovat työyhteisöihin myös uusia näkökulmia, osaamista ja ajattelua. Parhaimmillaan työpaikat ovat paikkoja, joissa eri sukupolvet oppivat toisiltaan.

Myös Ilmarisen Hyvä alku – kestävät työurat -hankkeessa etsitään käytännön ratkaisuja siihen, miten nuorten kiinnittymistä työelämään voidaan vahvistaa. Hankkeessa työnantajat, nuoret ja työelämän asiantuntijat kehittävät yhdessä uusia toimintatapoja. Toimialaksi valikoitui kaupan ala, koska se on elinkeinoelämämme suurin työllistäjä ja monelle nuorelle ensimmäinen kosketus työelämään. Hankkeen asiantuntijana toimii Kaupan liitto.

Syitä optimismiin on paljon

Vaikka epävarmuus näkyy nuorten arjessa, keskustelijoiden viesti on lopulta toiveikas. Taloudessa on nähtävissä myönteisiä merkkejä, ja ennen kaikkea Suomessa on osaavia, motivoituneita nuoria.

– Minä saan itselleni lisää uskoa tulevaisuuteen, kun keskustelen nuorten kanssa. Meillä on Suomessa upeita nuoria, joissa on valtavasti potentiaalia, Sirén sanoo.

Nuorten tulevaisuususko ei synny yhdestä teosta tai päätöksestä. Se rakentuu kokemuksesta, että tulevaisuudessa on mahdollisuuksia, että oma osaaminen on tarpeen ja että ympärillä on ihmisiä, jotka uskovat nuoren kykyihin. Siksi tulevaisuususkon vahvistaminen on yhteinen tehtävä niin oppilaitoksille, työnantajille kuin koko yhteiskunnallekin.

Lue lisää Ilmarisen Hyvä alku – kestävät työurat nuorille -hankkeesta.

HuomisenTyokyky_rajattu_rgb.png

 

 

 

 

 

Lisää aiheesta

Artikkelit 22.10.2026

Hyvä työympäristö alkaa kysymyksestä: Mitä me täällä teemme?

Toimistoa ei kannata suunnitella seinien väri, kahvikone tai näyttävä ensivaikutelma edellä. Ilmarisen työympäristöasiantuntija Heli Romppaisen mukaan hyvä työympäristö rakentuu ihmisistä ja työn tekemisen todellisista tarpeista. Hybridityön aikana toimistolta odotetaan ennen kaikkea mahdollisuuksia kohtaamiseen, keskittymiseen ja sujuvaan arkeen.

Hyvä työympäristö alkaa kysymyksestä: Mitä me täällä teemme?

Artikkelit 19.10.2026

Työmatkapyöräily tuo liikunnan osaksi arkea

Ilmarisen henkilöstö osallistui jälleen Pyöräilykuntien verkosto ry:n järjestämään Kilometrikisaan. Toukokuun alusta syyskuun loppuun kestäneen kampanjan aikana ilmarislaiset pyöräilivät yhteensä yli 71 000 kilometriä ja keräsivät samalla myös potin hyväntekeväisyyteen.

Työmatkapyöräily tuo liikunnan osaksi arkea
Lisää ajankohtaisia artikkeleita
Sivu päivitetty viimeksi