Liikuntaetu ei pelasta, jos työpäivä kuluu paikallaan
Moni työpaikka haluaa panostaa henkilöstön hyvinvointiin liikuntaa ja liikkumista tukemalla. Ilmiö on pelkästään positiivinen, sillä fyysisen aktiivisuuden tiedetään tukevan jaksamista, vireyttä, palautumista ja työkykyä. Keinoja on olemassa lukuisia, mutta mihin olisi syytä panostaa ja mitä näkökulmia kannattaa huomioida?
Liikunnan ja liikkumisen tukeminen kannattaa erottaa toisistaan. Yksinkertaistetusti liikunnan tukeminen on perinteisten firman liikuntakerhojen ja -vuorojen mahdollistamista sekä esimerkiksi liikuntaseteleitä. Liikkumisen tukemisessa puolestaan näkökulma muuttuu arjen liikkumista lisääviin valintoihin, jotka auttavat tauottamaan esimerkiksi staattista päätetyöskentelyä.
Liikunnan tukeminen lisää liikettä vapaa-ajalle
Erilaiset liikunnan tukemisen ratkaisut mahdollistavat työntekijöiden vapaa-ajan liikuntaharrastuksia mm. taloudellisen tuen, yhteisten ryhmien, lajikokeiluiden tai työmatkaliikkumisen sujuvoittamisen kautta. Monelle myös työajan joustot ovat yksi merkittävä liikuntaharrastuksen mahdollistaja arjessa.
Usein nämä keinot palvelevat jo valmiiksi liikunnallisesti aktiivisia. Siksi rinnalle tarvitaan arkisia, matalan kynnyksen tapoja lisätä liikettä myös vähemmän liikkuville. Jotain sellaista, mikä tuo liikettä lisää arkeen kuntotasoon katsomatta.
Liikkumisen tukeminen kuuluu työpäivään
Liikkumisen tukeminen tarkoittaa, että työpäivään tehdään tilaa pienelle arjen liikkeelle. Kahdeksan tunnin paikoillaan istuminen ei tee hyvää. Kävelypalaverit, istumisen tauottaminen, portaat, fiksut tilaratkaisut ja lupa nousta välillä ylös ovat yksinkertaisen kuuloisia, mutta yllättävän vaikuttavia tekoja, jotka toimivat toimistoympäristössä.
Etätyö tuo mukanaan uusia ulottuvuuksia. Liikkeeseen kannustaminen on mahdollistettava paikasta ja usein myös ajasta riippumatta. Fyysistä työtä tekevien arjessa liikkumisen vastapainoksi kaivataan puolestaan palautumista mahdollistavia keinoja.
Jos haluatte vaikuttaa oikeasti, miettikää vähän liikkuvia
Liikkumiseen panostamisessa tehdään usein se ratkaiseva virhe tarjoamalla lisää samoja ratkaisuja niille, jotka liikkuvat jo muutenkin. Jos tavoitteena on tukea koko henkilöstöä, kannattaa kysyä, mikä helpottaisi juuri vähän liikkuvien arkea.
Valitkaa omalle työpaikalle sopivat keinot
Kaikkea ei tarvitse tehdä. Fiksumpaa on valita muutama toimiva keino ja tehdä niistä osa työyhteisönne arkea. Huomioikaa sekä arjen liikkumisen edistäminen, että liikunnan tukeminen.
Me Ilmarisella olemme kokeilleet rohkeasti erilaisia keinoja henkilöstön liikkumisen ja liikunnan tukemiseen. Omaan mieleen on jäänyt onnistuneina kokeiluina esimerkiksi henkilöstön toiveesta nousseet ryhmät: useampana keväänä toteutetut aloittelijoiden juoksukoulut, rento petanqueturnaus sekä työterveyspsykologin kanssa järjestetyt mielen hyvinvoinnin kävelyt.
Hyvä työpaikka ei pakota liikkumaan tai harrastamaan. Se kuitenkin tekee liikkeestä helpompaa arjessa ja tarjoaa mahdollisuuksia. Kenties jopa innostaa.
Elsi Luomi
työhyvinvointivalmentaja, Ilmarinen
Lue lisää
Lisää aiheesta
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.