Tuleeko loma aina tarpeeseen?

Entä jos tuleva vuosi olisi sellainen, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?

Toivottavasti kesälomaviikot ovat olleet palauttavia ja tarjonneet mahdollisuuksia nauttia, virkistäytyä ja tehdä mieluisia asioita. Toivottavasti sinä ja kollegasi olette nyt hyvässä vireessä, akut ladattuina ja virkistäytyneenä aloittamassa seuraavaa työrupeamaa.

Vielä enemmän toivon, että tämä lomalta haettu vireys ja virkistäytymisen mahdollisuudet eivät salaperäisesti katoa lomien päättyessä.

Loman rentouttavien vaikutusten on todettu haihtuvan melko nopeasti, noin 1–2 viikon aikana loman päättymisestä. Työntekijöiden virkistyminen, vireys ja hyvinvointi ei siis voi jäädä ainoastaan lomien varaan, vaan työnteon tulisi rytmittyä ja rakentua niin, että palautuminen ja hyvinvointi olisivat itsestään selvä osa arkea.

Elintärkeä hengähdystauko

Kun seuraan työelämästä käytävää keskustelua, piirtyy minulle usein kuva hektisestä, kuluttavasta ja vaarallisesta työstä. Vaikka työt olisivat sinällään mielekkäitä, omaa osaamista vastaavia ja merkityksellisiä, syntyy vaikutelma siitä, että työ on jotakin, jolta ennen kaikkea pitää suojella niin itseään kuin muita.

Lomien kohdalla ajatus on usein se, että työn vaativuus edellyttää kesällä useamman viikon täydellistä irtiottoa, jotta jaksaa seuraavaan vuoteen.

Minkälaisen vaikutelman luomme työelämästä?

Minkälaista työelämää (ja mielikuvaa työelämästä) me itse olemme mukana rakentamassa?  

Myrkyllisen työelämän mielikuva on pitkälti ristiriitainen tutkimustiedon kanssa. Viimeisen 20 vuoden aikana työpaikkojen ilmapiiri on kehittynyt aiempaa myönteisemmäksi. Vuoden 2025 työolobarometrissa (julkaisut.valtioneuvosto.fi) innostuneisuutta työstään koki aina tai usein 55 prosenttia palkansaajista. Vastaajista 49 prosenttia koki aina tai usein olevansa työssään täynnä energiaa ja puolet koki aina tai usein työhön uppoutumista.

Nuorten osalta oma tutkimuksemme (PDF) kertoo, että kuormitus ei niinkään pudota nuoria työelämästä, vaan enemmän ongelmana on työelämään mukaan pääseminen.

Vaikka työelämä on täynnä vaatimuksia, epävarmuuksia, epäselvyyksiä ja ristiriitaisuuksia, on meillä myös erittäin hyviä edellytyksiä sille, että työelämä voisi aidosti olla hyväksi meille. Parhaimmillaan työ tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kehittymismahdollisuuksia, mielekkäitä kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä.

Ei tarpeeseen, vaan nautiskeltavaksi

En aio neuvoa, miten saat loman aikana sivuun jääneet rutiinit tehokkaasti uudelleen käyntiin tai miten sinun kannattaa järjestää ensimmäiset loman jälkeiset päivät. Sen sijaan haastan sinua miettimään, miten voisit tehdä tästä tulevasta syksystä, talvesta ja keväästä sellaiset, että ensi kesänä loma ei tulisi välttämättömään tarpeeseen vaan nautiskeltavaksi.

Miten voisimme kehittää työn rakenteita, johtamista ja työnteon tapoja niin, että seuraava loma tuntuisi ansaitulta vaihtelulta välttämättömän hengähdystauon sijaan? Miten juuri sinun työpaikallasi voisi työt järjestää inhimillisesti tehokkaiksi ja sujuviksi niin, että työntekijät eivät juhannuksen 2027 koittaessa ole loman tarpeessa lomalle jäädessään?

Pelkkä kannustus ja motivointi ei riitä siihen, että työnteko voisi aidosti olla hyväksi terveydellemme. Tarvitaan työn fiksua organisoimista, toimimattomien työtapojen tunnistamista ja kyseenalaistamista, keskustelua, vuorovaikutusta, aikaa ja vaivaa.

Simo Levanto
asiantuntijapsykologi, Ilmarinen