Työkyky

Liiallisesta työkuormituksesta puhutaan paljon, mutta ongelman ratkaisemiseksi ei ole löydetty tarpeeksi tehokkaita välineitä. Työterveyshuollossa on perinteisesti keskitytty ratkomaan yksilöiden ongelmia, vaikka tarvittaisiin itse työn kehittämistä sujuvammaksi ja mielekkäämmäksi.

Työkyvyllä on monia eri määritelmiä, joista tässä tulee yksi. Työkyky on jotain, joka vaatii keskeytyksettömiä yöunia, sitä ettei ole jatkuva huoli tai jopa kauhu ja sitä että perspektiivi on kauempana kuin maksimissaan yhden tai kahden päivän päässä. Työkyvylle on hyväksi, että omasta tilanteestaan voisi avautua jollekin ja olisi ihmisiä, jotka olisivat kokeneet saman tai eläisivät samaan aikaan samanlaista tilannetta.

Helsingin Seniorisäätiön viidessä palvelukodissa tarjotaan ikäihmisille turvallista ja yksilön tarpeet huomioivaa hoivaa. Seniorisäätiön matala organisaatio auttaa toiminnan kehittämisessä ja henkilöstön työkyvyn varmistamisessa. Säätiön toimitusjohtaja Marika Metsähonkalan mielestä mainettaan paremmalle hoiva-alalle pitäisi voida rekrytoida työntekijöitä nykyistä ketterämmin.

Mielenterveydestä ja työelämästä keskustellaan paljon, mutta usein uhkakuvien kautta. Mielenterveyspoissaolot ovat lisääntyneet erityisesti nuorten keskuudessa. Mistä tämä johtuu? Miten työelämää voitaisiin kehittää niin, että työ olisi hyväksi mielenterveydelle? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdimme Ajankohtainen huominen -videolla.

Hyvä työkyky on tunnetusti ihmisen, yrityksen ja koko yhteiskunnan etu. Työkykyjohtamisen keinoin voimme yhdessä kehittää työkykyä tehokkaasti sekä vähentää työkykyriskejä ja sairauspoissaoloja. Parempaa työkykyjohtamista edistääksemme olemme viimeisen kuuden vuoden aikana kouluttaneet Ilmarisen asiakkaiden joukosta jo 540 Työkykymestaria.

Onko työelämän korostunut merkityksellisyyspuhe jo uhka työkyvylle? Vaikka merkityksellisyys on itsessään positiivinen kokemus ja mielentila, on sen ylikorostamisella riskinsä. Siksi työn merkityksellisyydelle tarvitaan nykyistä väljemmät raamit.

Tutkimusten mukaan työhön kohdistuvat toimenpiteet ovat työkykynäkökulmasta vaikuttavampia kuin yksilöihin suunnatut toimet. Silti usein yhteistyö työterveyden kanssa keskittyy yksittäisten työntekijöiden hoitamiseen. Yrityksissä koetetaan parantaa yksilön terveyttä, suorituskykyä ja resilienssiä – sen sijaan, että tehtäisiin jotakin työlle.

Työelämän murroksesta ja alati kasvavista vaatimuksista puhutaan nyt paljon. Lehdet, verkkosivut ja sosiaalinen media ovat täynnä ehdotuksia, ajatuksia ja vinkkejä ylikuormittumisen varhaiseen havaitsemiseen ja siltä suojautumiseen. Onko ainoa vaihtoehtomme hyväksyä työelämän kuormittavuus, vaativuus ja vaarallisuus sellaisenaan ja koittaa vain jotenkin selviytyä? Emmekö voisi alistumisen ja sopeutumisen sijaan rakentaa työelämää sellaiseen suuntaan, jossa työ on aidosti hyväksi meille ja mielenterveydellemme?

Mediatalo A-lehdet haluaa haastaa kaikki työpaikat poistamaan stigmaa mielenterveysongelmien ympäriltä. Yritys on parantanut työntekijöiden hyvinvointia tekemällä pitkäjänteistä työtä mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Konkreettiset teot työpaikan arjessa ovat muun muassa vähentäneet työntekijöiden mielenterveyspoissaoloja.