Artikkelit

Paratanssiurheilu avasi ovet työelämään ja yrittäjyyteen

Miten osa-aikainen yrittäjä, kahden nuoren aikuisen äiti, kahden lapsenlapsen mummu ja kirjailija päätyi paratanssin maajoukkueeseen? Olen saavuttanut kaikki nämä asiat elämässäni vaikeasta liikuntarajoitteisuudestani huolimatta. Ja uskallan olla siitä hemmetin ylpeä - monelta se ei onnistuisi, vaikka kävelisi ihan omin jaloin.

Olen Pirjo Pappila, 55, ja olen kilpaillut paratanssijana yli 7,5 vuotta. Kuulun Suomen paratanssin maajoukkueeseen, jossa tanssin singlenä eli yksin ilman paria kotimaisissa ja ulkomaisissa kisoissa.

Vahingossa elämääni tupsahtanut paratanssi muutti elämäni heti ensi tahdista. Vuoden 2015 syksyllä elämäntilanteeni muutoksen kylkiäisenä eksyin vahingossa paratanssiharjoituksiin, mistä tuli minulle lähes päivittäinen mielen ja fysiikan lääke.

Lapsuudenaikaisen hoitovirheen takia saamani vaikea liikuntarajoite kaikkine sivuongelmineen oli enenevissä määrin haittaamassa jo vakavasti elämäni laatua ja ihan tavallista arkielämääni kipuineen ja toimintakykyongelmineen. Kohta olisi menty jo siihen pisteeseen, etten olisi voinut asua kotona henkilökohtaisten avustajieni avustamana, vaan elämäni olisi jatkunut jossakin palveluasumisyksikön pienehkössä asunnossa. Se ei olisi ollut enää sitä elämää, jonkalaisena haluan elämäni pitää.

Tanssi paransi toimintakykyäni

Se, että paratanssi huomaamattani pakotti minut treenaamaan, yrittämään asioita itse ja haastamaan kehoni rajoitteita, oli pelastukseni. Toimintakykyni on huomattavasti parantunut ja kaikki vammastani aiheutuva ongelmat ovat huomattavasti vähentyneet ja kivut laskeneet ainakin kolmasosaan. Elämääni tuli uutta toivoa ja uusi suunta tavoitteineen.

Olen saanut edustaa Suomea kotimaisten kisojen lisäksi useassa Euroopan maan kisassa ja Taiwanissa. Elokuussa kisailin myös Japanissa. Täytyy myöntää, etten olisi tuolloin syksyllä 2015 uskonut, että olen seitsemän vuoden päästä huippu-urheilija ja vielä työelämässä mukana. Mielestäni rajoitteeni eivät ole laittaneet minua valintojen eteen, vaan aina olen löytänyt keinot tavoitella omia unelmiani.

Unelmia kannattaa tavoitella

Seitsemän vuoden matka tanssintielläni on tehnyt minusta toimintakykyisemmän, työkykyisemmän, jaksavan ja itsenäisesti moniin asioihin pystyvän naisen. Toimintakykyni paraneminen avasi mahdollisuuden täyttää unelmiani myös työelämässä ja yrittäjyyden saralla. Olin neljä kuukautta asiakaspalvelukoordinaattorina, jonka jälkeen uudistin yritykseni liiketoimintaa niin, että yrittäjyyteni sai siivet alleen.

Nykyään toimin osa-aikayrittäjänä, kirjoitan toista kirjaa ja olen huippu-urheilija. Siviilissä olen mummu, jonka elämään kuuluu iso akvaario, viisi ihanaa kissaa ja lukematon määrä erinäköisiä ja kokoisia kukkasia, joita hoitelen suurella sydämelläni.

Tämä kirjoitukseni olkoon osoitus siitä, että oli lähtökohdat elämään minkälaiset tahansa, aina kannattaa kulkea unelmiaan kohti itseensä luottaen, sillä unelmat ovat jokaisen oikeus kuten itsensä näköisen elämän eläminen rajoitteistaan huolimatta.

Pirjo Pappila
yrittäjä ja paratanssiurheilija

Lisää aiheesta

Artikkelit 22.10.2026

Hyvä työympäristö alkaa kysymyksestä: Mitä me täällä teemme?

Toimistoa ei kannata suunnitella seinien väri, kahvikone tai näyttävä ensivaikutelma edellä. Ilmarisen työympäristöasiantuntija Heli Romppaisen mukaan hyvä työympäristö rakentuu ihmisistä ja työn tekemisen todellisista tarpeista. Hybridityön aikana toimistolta odotetaan ennen kaikkea mahdollisuuksia kohtaamiseen, keskittymiseen ja sujuvaan arkeen.

Hyvä työympäristö alkaa kysymyksestä: Mitä me täällä teemme?

Artikkelit 19.10.2026

Työmatkapyöräily tuo liikunnan osaksi arkea

Ilmarisen henkilöstö osallistui jälleen Pyöräilykuntien verkosto ry:n järjestämään Kilometrikisaan. Toukokuun alusta syyskuun loppuun kestäneen kampanjan aikana ilmarislaiset pyöräilivät yhteensä yli 71 000 kilometriä ja keräsivät samalla myös potin hyväntekeväisyyteen.

Työmatkapyöräily tuo liikunnan osaksi arkea
Lisää ajankohtaisia artikkeleita
Sivu päivitetty viimeksi