Blogit

Salaisuus säilyy, vain piiri laajenee

Havainto esihenkilöajoiltani: Arjessa työkykyjohtaminen näyttäytyi usein muusta johtamisesta erillisenä, pitkälti HR:n asiana. Näin siitä huolimatta, että esihenkilöt tukevat työkykyä työpaikan arjessa monin tavoin. Entä jos työkykytietoa olisikin kaikkien helposti saatavilla?

Kolme vuotta sitten pohdimme Ilmarisessa, miten voisimme tehdä työkykyjohtamisen käytäntöjä laajemmin näkyväksi ja tukea asiakkaitamme vaikuttavammin. Päätimme kehittää täysin uudenlaisen palvelukonseptin – tavoitteena madaltaa kynnystä työkykyjohtamisen tiedon pariin pääsylle ja ohjata asiakkaitamme ennakoivan riskien tunnistamisen kautta oman toiminnan kehittämiseen.

Työkykytieto helposti saataville

Tarve vastata erilaisiin asiakastarpeisiin oikea-aikaisesti ja skaalata palvelut eri kokoisille yrityksille vei kehityksen digikanavaan. Syntyi Ilmarisen TyökykyAreena, joka tuo tutkitun työkykytiedon helposti saataville.

Palvelu tukee työkykyyn liittyvien ilmiöiden ymmärrystä ja tarjoaa työkaluja sekä tukea työkykyjohtamiseen. Digitaalisen palvelun myötä voimme tarjota asiakkaillemme tehokkaimman keinon jakaa tietoa edelleen työpaikoilla ja juurruttaa ratkaisut arkeen.

Asiakkaiden odotukset ja ymmärryksen kasvattaminen ohjaavat kehitystä

Työkykyjohtamisen tietotaito rakentuu yrityksissä usein muutamien asiantuntijoiden varaan. Työkykyjohtamisen puheen yllä leijuu ”salaisuuden verho”, joka usein kulminoituu HR:n asiantuntijuuteen. Työkykytoimien välitön vaikutus yhtiön tuloksiin haastaa usein HR:ää ja yritysjohtoa. Silti myös monen liiketoimintajohtajan ja esihenkilön arki täyttyy erilaisista työkykyä tukevista operatiivisista toimista. Näin ainakin itse koen lähes kahdenkymmenen vuoden esihenkilötyön kokemuksella. Ilmarisessa päätimmekin tavoitella TyökykyAreenan avulla tämän ”vain HR:lle” -ajatuksen repimistä ja tarjota tutkittua tietoa työkykyjohtamisesta kaikille.

Asiakkaiden odotukset tuesta vaihtelevat yrityksen koon, iän ja työkykyjohtamisen toimintavalmiuden mukaan. Yhtä hopealuotia ei siis ole tarjolla. Tiedolla johtamisen osaamisen kasvattaminen kiinnostaa erityisesti isoja ja omia toimintamallejaan pitkään kehittäneitä yrityksiä. Monen pienemmän ja nuoremman yrityksen arki kaipaa ketteriä työkaluja ja vinkkejä. Kaiken kokoisten yritysten tarpeita dominoi kuitenkin omien riskien ja voimavarojen tunnistamisen tarve, jotta kerätystä datasta saataisiin liiketoiminnan johtamista tukevaa tietoa.

Toinen keskeinen tuen tarve on tiedon lisääminen muuttuvan toimintaympäristön voimistuvista ilmiöistä, esimerkiksi mielenterveyden haasteista. Asiakkaamme toivoivat tutkimustietoa ja asiantuntijoiden tuottamaa sisältöä helposti saataville. Laadun varmistamiseksi linjasimme, että TyökykyAreenan sisällön tulee perustua vahvasti tutkimustietoon sekä Ilmarisen monialaiseen asiantuntijuuteen.   

Uusi tekemisen tapa arkeen

Tavoitteen mukainen digipalvelu asiakkaiden arjen tukena edellytti meillä Ilmarisessa uudenlaista osaamista ja ajattelun muutosta. TyökykyAreenan sisällön tulee olla oikea-aikaisesti tarjolla, jotta vaikuttavuutta saavutetaan. Tarvitsimme uutta osaamista, ajattelua ja ketterän kehittämisen kokeilukulttuuria.

Itselläni on ollut ilo olla suunnittelemassa ja johtamassa tätä palvelukehitystä erinomaisen asiantuntijajoukon kanssa. TyökykyAreenasta on rakentunut palvelukokonaisuus, joka saavuttaa vuositasolla satojatuhansia käyttökertoja. Käyttäjistä suurin osa on palaavia, joten uskallan arvioida palvelun tuottavan asiakkaillemme toivottua lisäarvoa. Uskon, että olemme onnistuneet raottamaan tuota usein HR:ään kytkeytyvää työkykyjohtamisen salaisuuden verhoa.

Entinen esihenkilöni tapasi sanoa ”Salaisuus säilyy, vain piiri laajenee.” Sisältö on entiseen tapaan merkityksellistä ja vaikuttavaa, mutta tietoisuus työkykyyn liittyvistä tekijöistä ja mahdollisuuksista laajenee digikanavassa tehokkaasti paitsi yritysten HR:lle, myös esihenkilöille ja työntekijöille.

Kokonaisvaltainen tuki työkykyjohtamiseen

TyökykyAreenaa on rakennettu työkykyjohtamisen prosessia tukevaksi kokonaisuudeksi. Se tukee yrityksen ymmärrystä omasta työkykyriskitilanteesta ja mahdollistaa tähän liittyvän lisätiedon keräämisen. Syntyvä tilannekuva tarkastelee perinteisestä työkyvyttömyysraportoinnista poiketen työkykyriskiä aivan uudella tavalla, ilmiöpohjaisena työkykyriskikuvana.

Tavoitteena on tarjota asiakkaillemme entistä kokonaisvaltaisempi digitaalinen tuki työkykyjohtamiseen. Suunnittelua ja toimenpiteiden kohdentamista tukee vahva tietosisältö työkykyjohtamisen eri teemoista. Näihin teemoihin liittyvät myös TyökykyAreenan oppimisen kokonaisuudet. Asiakkaamme voivat lisäksi varata sparrausajan asiantuntijalta, joka tukee oikeiden ratkaisujen löytämisessä.

Asiakkaiden kokemus palvelun lisäarvosta ja käytöstä on ollut meille jatkuvan toiminnan kehittämisen perusta. Haastankin kaikki asiakkaamme yhteisiin talkoisiin: Lisätään edelleen yhdessä ymmärrystämme työkyvyn edistämisestä ja työurien pidentämisestä. Haastetaan toisiamme vastuulliseen johtamiseen ja aina vaikuttavampaan yhteistyöhön huomisen työkyvyn kehittämiseksi. Työkyvyn ylläpitäminen on meidän kaikkien vastuulla.

Erno Kiukkonen
prosessinjohtaja, Ilmarinen

Tutustu:

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 23.4.2024

Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä

Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?

Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä

Blogit 15.4.2024

Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?

Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.

Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?

Blogit 4.4.2024

Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?

Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?

Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita