Blogit

Valintojen maailma: Tuuppaamalla parempaa työkykyä

Maailmalla suosittu tuuppausteoria voi olla avain tulevaisuuden työkykyjohtamiseen. Onnistunut tuuppaus ei perustu kielloille ja rajoituksille, vaan hyvien valintojen suunnittelulle ja tarjoamiselle ensisijaisina. Tuloksena on tyytyväinen työntekijä ja parantunut työ- ja toimintakyky.

Hauskasti suomennettu ”tuuppausteoria”, englanniksi ”nudge theory” on maailmalla suosittu politiikan ja palveluiden suunnittelutapa. Sen kehitti vuonna 2008 Chicagon yliopiston professori Richard Thaler, joka sai teoriastaan Nobelin palkinnon vuonna 2017 (Thaler & Sunstein, 2008; 2017). Tuuppausteoria kuuluu käyttäytymistaloustieteen alaan, jonka yhtenä oppi-isänä pidetään niin ikään taloustieteen Nobelilla palkittua Daniel Kahnemania (esim. Kahneman, 2011).

Käyttäytymistaloustieteessä tunnustetaan, että suuri osa ihmisten tekemistä päätöksistä on epärationaalisia ja perustuvat vaistoon, totuttuihin tapoihin ja näppituntumaan eivätkä tarkkaan analyysiin. Usein epärationaalinen päätös on mielestämme tunnetasolla hyvä, vaikka tylsä rationaalinen päätös olisi järkevämpi. Pahimmillaan vääristä päätöksistä tulee elämäntapoja ja niistä pois oppiminen on hyvin hankalaa tai jopa mahdotonta. Käyttäytymistaloustiede selittää esimerkiksi sen , miksi olemme ylipainoisia, vaikka tiedämme, että laihdumme, jos söisimme vähemmän kuin kulutamme.

Tuuppauksessa ihmisen epärationaalisuutta käytetään vahvuutena

Tuuppausteoriassa epärationaalisuutta käytetään hyväksi luomalla ihmisille valintoja, jotka toteuttavat vallankäyttäjän tavoitteita. Tuuppaus onkin pohjimmiltaan valintojen arkkitehtuuria, jossa vallankäyttäjän näkökulmasta epätoivottu valinta on laitettu taka-alalle ja hyviä valintoja tarjotaan ensisijaisina. Valintojen maailma näyttäytyy konkreettisesti esimerkiksi ruotsinlaivan buffet-illallisella.  Siellä kilohinnaltaan kalleimmat katkaravut ja mädit tarjotaan pienissä astioissa linjaston päässä, ja illan pääruokaa, eli punaviinissä haudutettu naudan filettä vartioi näennäisesti kokkia esittävä tarjoilija, joka leikkaa herkkua jokaiselle vain pienen siivun kerrallaan. Viiniäkin saa, mutta vain pieni lasi kerrallaan noutopisteessä jonotettuna. Näin ravintola huolehtii siitä, että ihmiset täyttävät itsensä kohtuudella ja huokeilla raaka-aineilla, mutta kuitenkin lähtevät tyytyväisenä ravintolasta.

Tuuppauksessa mitään vaihtoehtoa ei rajata pois. Ajattelutapa on ehkä suomalaiselle sääntöihin ja rajoituksiin perustuvalle hyvinvointivaltiolle ja toisaalta ”management by perkele” -kulttuurille vieras. Tuuppausteoriassa uskotaan, että käskyillä, kielloilla ja rajoitteilla ei saada haluttua lopputulosta. Näin teoria on luonteeltaan ”liberaalia paternalismia”, eli vallankäyttäjä ohjaa hellästi, mutta päättäväisesti kansaa kohti oikeita valintoja, kansalta kuitenkaan mitään kieltämättä.

Verotuksella ja lainsäädännöllä saavutetut käyttäytymisen muutokset eivät ole määritelmän mukaan tuuppausta. Olennaista on, että hyvistä valinnoista tehdään valitsijalle helppoja ja toisaalta huonoista valinnoista tehdään hankalia. Vuoden 2021 uudelleenpainoksessa Thaler toi ”nudgen” rinnalle uuden termin ”sludge”, eli vapaasti suomennettuna vaikkapa ”loska” tai ”tauhka”. Tämä tarkoittaa sitä, että huonoihin valintoihin suunnitellaan tarkoituksella niiden valintaa viivästyttäviä tai hankaloittavia piirteitä. Tauhkaisessa loskassa rengas ei pidä ja auto ei kulje, joten on helpompaa valita juna. Arjesta tiedämme, että lehtitilauksen peruuttaminen on paljon hankalampaa kuin lehden tilaaminen.

Tuuppauksen suunnittelussa kartoitetaan valintapisteet

Onnistuneen tuuppauksen edellytyksenä on selvittää ne pisteet tuupattavien elämässä, jossa he tekevät tavoitteeseen liittyviä valintoja ja tehdä tässä valintapisteessä suotuisan vaihtoehdon valinta helpommaksi kuin epäsuotuisan. Mitään valmista reseptiä ei siis ole, vaan tuuppaus täytyy suunnitella huolellisesti joka tilanteeseen erikseen. Kun tutkijat selvittivät ylipainon hallinnan tuuppauksista saatuja kokemuksia, vaihtoehtojen suunnittelun lisäksi oleellisiksi onnistumisen kriteereiksi nousivat seuraavat: nimelliset rahalliset kannustimet, sosiaalinen paine, auktoriteetin esimerkki, kavereiden tuki, muistutukset ja palaute (Li ym., 2021).

  • Tupakointia ei kielletä, vaan se sallitaan kaikille. Tupakointipaikka sijaitsee tehtaan pääoven edessä, jonne on työpisteeltä 5 minuutin kävelymatka. Tupakointipaikalla ei ole katosta ja tupakalle päästäkseen täytyy leimata itsensä ulos kahvihuoneessa biljardipöydän ja uuden kahvikoneen vieressä olevalla leimauslaitteella. Henkilöstötilaisuuksissa kerrotaan kuukausittain tilastotietoa päivittäin tupakoivien työntekijöiden lukumäärästä.
  • Ruokalassa tarjotaan joka päivä rasvaista ja suolaista ruokaa kuten ennen vanhaan. Joka perjantai on erikoispäivä, jolloin on joko pitsaa, kebabia tai pyttipannua. Muina päivinä kuin perjantaisin herkut asetellaan tarjolle erikseen muusta linjastosta ja niiden vieressä on herkuille varattuna pienemmät kupit ja ottimet. Päälinjastolla tarjoillaan isoista lautasista ruokasuositusten mukaista tarjoamaa. Esihenkilöt näyttävät esimerkkiä ja syövät terveellisesti.
  • Liikunta- ja kulttuuriharrastuksia tuetaan siten, että työntekijät nimetään jokainen omaan urheilujoukkueeseen ja paikallisen urheiluseuran kanssa sovitaan järjestettäväksi kevyttä ohjattua liikuntaa lauantaisin kello 12–14 tai pitkää työvuoroputkea seuraavana vapaapäivänä. Vuosittain järjestetään turnaus ja parhaat palkitaan. Näin tehdään korkin aukaisu heti vapaapäivää edeltävänä iltana hieman vähemmän houkuttelevaksi.

Myös yritys voi olla tuupattavana

Työkykyjohtaminen ei kuitenkaan ole pelkästään työnantajan toimia työntekijöiden työkyvyn edistämiseksi tai ylläpitämiseksi. Yhtä tärkeää on työnantajan vastuu järjestää työtehtävät siten, että pienistä vaivoista tai oireista kärsivät voisivat jatkaa töissä mahdollisimman pitkään. Valitettavan usein yrityksissä ei työtä ole voitu tai haluttu järjestää muuta kuin täydellisen terveyden ja toimintakyvyn työntekijöille.

Tulevaisuudessa vanhuuseläkeiän noustessa työelämässä on yhä enemmän täsmätyökykyisiä. Tässä tapauksessa tuupattavana onkin yritys ja tuuppaajana yhteiskunta. Yhteiskunnassa onkin lähdetty miettimään tapoja, joilla täsmätyökykyisten työllistäminen ja töissä pitäminen tehdään yrityksille houkuttelevammaksi.

Autamme Ilmarisessa asiakasyrityksiämme suunnittelemaan sopivia työkyvyn johtamisen keinoja. Myös tuupaten. Lue lisää työkykyjohtamisen palveluistamme.

Anssi Smedlund
johtava asiantuntija, Ilmarinen

Luettavaa ja kuunneltavaa:

  • Richard Thalerin haastattelu (Freakonomics.com / Saatavilla mm. Spotify ja Apple Podcast)
  • Thaler, R. H., & Sunstein, C. R. (2008). Nudge: Improving decisions about health, wealth, and happiness. Yale University Press.
  • Thaler, R.H. and Sunstein, C.R., 2021. Nudge: The final edition. Yale University Press.
  • Li, R., Zhang, Y., Cai, X., Luo, D., Zhou, W., Long, T., Zhang, H., Jiang, H. and Li, M., 2021. The nudge strategies for weight loss in adults with obesity and overweight: A systematic review and meta-analysis. Health Policy125(12), pp.1527-1535.
  • Kahneman, D., 2011. Thinking, fast and slow. Macmillan.
  • Katoava luonnonvara 7.9.2023 klo 05.10
    Siis oikeastaan tiivistettynä yrityksien pitää maanitella ihmisiä tekemään jotain elämänsä eteen,etteivät kuluta mitään tekemättöminä yhteiskunnan varoja.
    Vastaa kommenttiin
  • Ville Vallaton 11.9.2023 klo 17.19
    Pää-asia että Ilmarinenkin nykyisen hallituksen kanssa potkii kaikkia tyhjäpäitä elättämään itsensä eikä roikkumaan toisten elättinä enää kuten vihervasemmisto haluaisi. Todelliset työ-kyvyttömät hoidetaan edelleen yhteiskunnan varoilla, mutta kaiken maailman nistit, pilleristit, holistit ja muut vetelät elämäntapa intiaanit vaan sorvien ääreen painamaan kunnon, rehellistä palkkatyötä pieteetillä myös vähintään 42 vuotta kuten allekirjoittanutkin teki ilman vikinöitä. Ja jos ei palkkatyö kiinnosta, niin sitten vain ideoimaan omaa yritystä taas ilman vikinöitä. Hyvä Ilmarinen!
    Vastaa kommenttiin
    • Marko Kohtala 16.9.2023 klo 20.34
      Katsoin torstaina A-Talkia. Oli sanailua miten Suomessa on paljon työttömiä ja avoimia työpaikkoja. Toisin kuin Orpo väittää, miltei jokainen työtön hakee jatkuvasti töitä. Ainoa mikä puuttuu on työnantaja sanomaan, että "aloitat huomenna". Siihen ei auta työnhakijan potkiminen.
      Vastaa kommenttiin
      • Ville Vallaton 17.9.2023 klo 18.33
        Sitten vain ideoimaan omaa yritystä, kun aikaa riittää lorvailuunkin. Pää-asia ettei jää tuleen makaamaan, niin kuin Sa-intissä painotettiin.
        Vastaa kommenttiin
  • Skeptikko 12.9.2023 klo 07.04
    Tällä tavalla saadaan Kiinan malli hiljalleen ujutettua työelämään. Seuraavaksi tekoäly seuraamaan vireys tilaa ja älysormukset yöllä käyttöön. 8 tunnin yöunilla saa normaalia palkkaa ja siitä aina tunti alaspäin palkkaa lasketaan 10% täydestä summasta. Myös polkupyöräily töihin antaa täyden palkan, mutta bussilla ajo verottaa 2% ja autoilu 15% ei esihenkilö asemissa olevilta.
    Vastaa kommenttiin
    • Anssi Smedlund 12.9.2023 klo 07.30
      Huolesi on aiheellinen, mutta tuuppausteorian henkeen nimenomaisesti ei kuulu Kiinan malli, eli säännöillä selviksi tehdyt kiellot, rajoitukset ja rangaistukset. Tällainen toiminta kääntyy lopulta itseään vastaan. Tuuppausteoriaan kuuluu uusi idea "liberaalista paternalismista", jossa valinnanvapaus säilytetään, mutta tiedostamatta tehdyt "huonot" valinnat jäisivät pois. Tässä blogissa lisää aiheesta: https://www.ucl.ac.uk/bartlett/sustainable/nudges-and-libertarian-paternalism
      Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 15.4.2024

Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?

Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.

Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?

Blogit 4.4.2024

Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?

Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?

Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?

Blogit 20.3.2024

Monipuoliset mielenterveyspalvelut ehkäisevät ennenaikaista eläköitymistä

Käsittelemme Ilmarisessa viikoittain valtavan määrän ihmisten eläkehakemuksia ja olemme näin mukana ihmisten elämien dramaattisissakin käänteissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen on niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta murheellinen tapahtuma. Yleisimpiä syitä työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden häiriöt. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella mielenterveyspalveluiden kehittäminen monimuotoisemmiksi voisi estää ennenaikaista eläköitymistä.

Monipuoliset mielenterveyspalvelut ehkäisevät ennenaikaista eläköitymistä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita