Työkyky

Mielenterveyden haasteet ovat arkea monella työpaikalla, eivätkä pandemia ja maailman tilanne ole asiaa helpottaneet – päinvastoin. Lujabetonilla mielen haasteiden ehkäisemiseen herättiin ennakoivasti. Tönäri-palvelu tukee henkilöstöä, kun mielen haasteet uhkaavat työkykyä.

Työkykyjohtamisen ympärillä liikkuu erilaisia trendejä. Yksi trendi on tullut jäädäkseen, ja se on varhaisen välittämisen kulttuurin luominen. Toimintaympäristön muutosten keskellä onkin olennaista muistaa tärkein eli ihminen, jonka työkykyä olemme johtamassa.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden ja pitkittyneiden sairauspoissaolojen syy heti mielenterveyden häiriöiden jälkeen. Lisäksi kipu ja epämukavuus tuki- ja liikuntaelimistössä aiheuttaa työn tuottavuuden alenemaa, joka tulee työnantajille vielä kalliimmaksi kuin sairauspoissaolot. Väestön ikääntyminen ja tarve pidentää työuria haastavatkin meitä löytämään uusia toimivia ratkaisuja.

Työelämä on kokenut nopean ja näkymättömän vallankumouksen, jota korona on entisestään kiihdyttänyt. Mitä pitäisi tehdä, jotta hybridityön paradoksaalisuutta voidaan ratkoa?

Ajattelemme työkykyä useimmiten terveydentilan kautta. Pohdimme sitä, miten jokin tietty sairaus rajoittaa työntekoa tai toivottavasti ennemmin sitä, mitä tästä sairaudesta huolimatta pystyy tekemään. Mielenterveyden kohdalla tämän hahmottaminen voi olla vaikeampaa kuin fyysisten sairauksien kohdalla.

Onko yrityksenne työkykyriskit tunnistettu ja henkilöstö niin tyytyväisiä työhönsä, että se on yrityksellenne kilpailuetu? Ei vai? Sitten kannattaa kartoittaa yrityksenne lähtötilanne, määrittää strategiaa tukevat tavoitteet sekä mittarit ja luoda aito työkykyjohtamisen business case.

Pahinta, mitä sairauden vuoksi työstä pois jääneelle voi tehdä, on unohtaa hänet sairauslomalle. Kokosimme listan kymmenestä sairauspäivärahakauden tarkistuspisteestä.

Kansallista mielenterveysstrategian työryhmää vetänyttä Sami Pirkolaa huolestuttaa pandemian jättämä jälki nuorten elämään. Toisaalta nuoret osaavat sopeutua erilaisiin tilainteisiin ja ovat valmiimpia entistä monimuotoisempaan työelämään. Maailman onnellisimman kansan mielenterveyden eteen pitää kuitenkin tehdä jatkuvasti töitä.

”Onko tästä sairaudesta koskaan kukaan toipunut?” Tähän kysymykseen olen vastannut usean masentuneen kohdalla. Moni hoitamani nuori kysyy, voisiko nähdä jonkun ihmisen, joka on ihan oikeasti toipunut.