Blogit

Miten hybridityössä jaksetaan? Etätyön johtaminen vaatii uutta osaamista

Hybridityö eli työn vuorottelu työpaikan ja etätyön välillä puhututtaa monella työpaikalla. Mitä linjauksia hybridimalli tarkoittaa meidän työpaikallamme? Mitä saavutamme ja toisaalta menetämme hybridityön ollessa osa arkea? Tarvitsemmeko pelisääntöjä vai luotammeko maalaisjärkeen? Oli niin tai näin, hybridityö asettaa uudenlaisia odotuksia esihenkilötyölle sekä uusia rakenteita vuorovaikutukselle.

Kun töitä tehdään paikasta riippumattomasti, kaiken lähtökohtana on luottamus. Siinä missä esihenkilön tulee voida luottaa tiiminsä sitoutuneeseen tapaan hoitaa työtehtäviään, tulee hänen myös pystyä luottamaan molemminpuoliseen avoimeen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen. Läsnäolo on ennemminkin tunne siitä, että riippumatta etäisyyksistä ja työn tekemisen paikoista, vuorovaikutus toimii ja esihenkilö on tiimilleen henkisesti läsnä.

 Etätyön johtaminen edellyttää esihenkilöiltä aivan uudenlaista osaamista ja tapoja toimia. Läsnäololle ja yhteisöllisyyden kokemukselle on luotava puitteet ja pelisäännöt samalla, kun teknologia vie työntekijät ja tiimit yhä kauemmaksi ns. kustannuspaikoilta. Miten näissä tilanteissa havaitaan työsuoriutumiseen liittyvät haasteet ja varhaisen tuen tarve?

Liian usein yksittäisen työntekijän ratkaistavaksi jää se, miten selviytyä omaan työhön liittyvien kuormitustekijöiden kanssa, eikä työpaikalla ole panostettu työn rakenteellisten haasteiden ratkomiseen. Vuorovaikutukseen määrään ja laatuun ei myöskään ole satsattu riittävästi, ja etäisyys on etäännyttänyt ihmisiä. Toimivan hybridityön suurimpana esteenä saattaakin olla esihenkilö.

Luotettava tieto palvelee johtamista ja kehittämistä

Vanha sanonta ”sitä saat, mitä mittaat” pätee erinomaisesti myös hybridityön johtamisessa. Me Ilmarisessa haluamme tarjota asiakkaillemme tähän apua. Ota käyttöösi monipuoliset kyselymme, joiden avulla saat säännöllisesti vastauksia kysymykseen ”miten meillä voidaan”. Systemaattisesti kerätty, luotettava tieto palvelee johtamista sekä tarjoaa mahdollisuuden säännölliseen yhteiseen keskusteluun työn kehittämiseksi. Työkyky-kyselyn tulokset antavat ryhmätasolla tietoa henkilöstösi työkyvyn perusteista, voimavaroista ja kuormituksen kokemuksista. Työvire- ja Työyhteisövire-kyselyt taas ovat hyvä tapa selvittää työyhteisön vire ja työpaikan kehityskohteet.

Ja mikä parasta, me emme jätä ketään kyselyjen tulosten kanssa yksin. Asiantuntijamme Oma asiantuntija -palvelussa auttavat sinua tulosten tulkinnassa ja tuovat niihin hyvää perspektiiviä peilaten muiden yritysten tilanteisiin. Kehittämistoimenpiteiden tueksi saat asiantuntijoiltamme parhaita käytäntöjä ja konkreettisia ratkaisuja käytännönläheisesti yrityksesi tilanne huomioiden.

Selvitetään siis yhdessä, miten teillä voidaan ja tuetaan samalla työntekijöiden mahdollisuutta tukea omaa työkykyään työn tekemisen paikasta riippumatta.

Kati Huoponen
osastonjohtaja, työkykyjohtamisen palvelut
Ilmarinen
@KatiHuoponen (Twitter.com)

Lue lisää

  • Reiska Korpinen 9.12.2022 klo 12.27
    Vihjeenä, maalaisjärkiselle kaikki on kiellettyä mikä ei ole erikseen sallittua. Kaupunkilaisjärkiselle kaikki on sallittua mikä ei ole erikseen kiellettyä.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Blogit 2.5.2024

Uskalla puhua eläkkeestä

Kuinka moni miettii eläkettä 17-vuotiaana, kun ensimmäisistä työansioista alkaa kertyä eläkettä? Palkkalaskelmalla kyllä näkyy työeläkemaksun osuus, mutta eläke tuntuu kaukaiselta vanhusten jutulta. Työelämän, opiskelun ja perhe-elämän muutoskohdissa on kuitenkin hyvä tietää, millaista turvaa lakisääteinen työeläkejärjestelmä meille kaikille tuottaa ja miten siihen voi itse vaikuttaa.

Uskalla puhua eläkkeestä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita