Miten hybridityössä jaksetaan? Etätyön johtaminen vaatii uutta osaamista
Hybridityö eli työn vuorottelu työpaikan ja etätyön välillä puhututtaa monella työpaikalla. Mitä linjauksia hybridimalli tarkoittaa meidän työpaikallamme? Mitä saavutamme ja toisaalta menetämme hybridityön ollessa osa arkea? Tarvitsemmeko pelisääntöjä vai luotammeko maalaisjärkeen? Oli niin tai näin, hybridityö asettaa uudenlaisia odotuksia esihenkilötyölle sekä uusia rakenteita vuorovaikutukselle.
Kun töitä tehdään paikasta riippumattomasti, kaiken lähtökohtana on luottamus. Siinä missä esihenkilön tulee voida luottaa tiiminsä sitoutuneeseen tapaan hoitaa työtehtäviään, tulee hänen myös pystyä luottamaan molemminpuoliseen avoimeen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen. Läsnäolo on ennemminkin tunne siitä, että riippumatta etäisyyksistä ja työn tekemisen paikoista, vuorovaikutus toimii ja esihenkilö on tiimilleen henkisesti läsnä.
Etätyön johtaminen edellyttää esihenkilöiltä aivan uudenlaista osaamista ja tapoja toimia. Läsnäololle ja yhteisöllisyyden kokemukselle on luotava puitteet ja pelisäännöt samalla, kun teknologia vie työntekijät ja tiimit yhä kauemmaksi ns. kustannuspaikoilta. Miten näissä tilanteissa havaitaan työsuoriutumiseen liittyvät haasteet ja varhaisen tuen tarve?
Liian usein yksittäisen työntekijän ratkaistavaksi jää se, miten selviytyä omaan työhön liittyvien kuormitustekijöiden kanssa, eikä työpaikalla ole panostettu työn rakenteellisten haasteiden ratkomiseen. Vuorovaikutukseen määrään ja laatuun ei myöskään ole satsattu riittävästi, ja etäisyys on etäännyttänyt ihmisiä. Toimivan hybridityön suurimpana esteenä saattaakin olla esihenkilö.
Luotettava tieto palvelee johtamista ja kehittämistä
Vanha sanonta ”sitä saat, mitä mittaat” pätee erinomaisesti myös hybridityön johtamisessa. Me Ilmarisessa haluamme tarjota asiakkaillemme tähän apua. Ota käyttöösi monipuoliset kyselymme, joiden avulla saat säännöllisesti vastauksia kysymykseen ”miten meillä voidaan”. Systemaattisesti kerätty, luotettava tieto palvelee johtamista sekä tarjoaa mahdollisuuden säännölliseen yhteiseen keskusteluun työn kehittämiseksi. Työkyky-kyselyn tulokset antavat ryhmätasolla tietoa henkilöstösi työkyvyn perusteista, voimavaroista ja kuormituksen kokemuksista. Työvire- ja Työyhteisövire-kyselyt taas ovat hyvä tapa selvittää työyhteisön vire ja työpaikan kehityskohteet.
Ja mikä parasta, me emme jätä ketään kyselyjen tulosten kanssa yksin. Asiantuntijamme Oma asiantuntija -palvelussa auttavat sinua tulosten tulkinnassa ja tuovat niihin hyvää perspektiiviä peilaten muiden yritysten tilanteisiin. Kehittämistoimenpiteiden tueksi saat asiantuntijoiltamme parhaita käytäntöjä ja konkreettisia ratkaisuja käytännönläheisesti yrityksesi tilanne huomioiden.
Selvitetään siis yhdessä, miten teillä voidaan ja tuetaan samalla työntekijöiden mahdollisuutta tukea omaa työkykyään työn tekemisen paikasta riippumatta.
Kati Huoponen
osastonjohtaja, työkykyjohtamisen palvelut
Ilmarinen
@KatiHuoponen (Twitter.com)
Lue lisää
- TyökykyAreenasta löydät tietoa ja työkaluja työkykyjohtamisen tueksi. Tutustu ja poimi vinkit työpaikkasi arkeen.
- Kartoita työkykyä ja työvirettä kyselyidemme avulla
- Oma asiantuntija -palvelu apunasi
-
Reiska Korpinen 9.12.2022 klo 12.27
Vihjeenä, maalaisjärkiselle kaikki on kiellettyä mikä ei ole erikseen sallittua. Kaupunkilaisjärkiselle kaikki on sallittua mikä ei ole erikseen kiellettyä.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.