Blogit

Miten hybridityössä jaksetaan? Etätyön johtaminen vaatii uutta osaamista

Hybridityö eli työn vuorottelu työpaikan ja etätyön välillä puhututtaa monella työpaikalla. Mitä linjauksia hybridimalli tarkoittaa meidän työpaikallamme? Mitä saavutamme ja toisaalta menetämme hybridityön ollessa osa arkea? Tarvitsemmeko pelisääntöjä vai luotammeko maalaisjärkeen? Oli niin tai näin, hybridityö asettaa uudenlaisia odotuksia esihenkilötyölle sekä uusia rakenteita vuorovaikutukselle.

Kun töitä tehdään paikasta riippumattomasti, kaiken lähtökohtana on luottamus. Siinä missä esihenkilön tulee voida luottaa tiiminsä sitoutuneeseen tapaan hoitaa työtehtäviään, tulee hänen myös pystyä luottamaan molemminpuoliseen avoimeen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen. Läsnäolo on ennemminkin tunne siitä, että riippumatta etäisyyksistä ja työn tekemisen paikoista, vuorovaikutus toimii ja esihenkilö on tiimilleen henkisesti läsnä.

 Etätyön johtaminen edellyttää esihenkilöiltä aivan uudenlaista osaamista ja tapoja toimia. Läsnäololle ja yhteisöllisyyden kokemukselle on luotava puitteet ja pelisäännöt samalla, kun teknologia vie työntekijät ja tiimit yhä kauemmaksi ns. kustannuspaikoilta. Miten näissä tilanteissa havaitaan työsuoriutumiseen liittyvät haasteet ja varhaisen tuen tarve?

Liian usein yksittäisen työntekijän ratkaistavaksi jää se, miten selviytyä omaan työhön liittyvien kuormitustekijöiden kanssa, eikä työpaikalla ole panostettu työn rakenteellisten haasteiden ratkomiseen. Vuorovaikutukseen määrään ja laatuun ei myöskään ole satsattu riittävästi, ja etäisyys on etäännyttänyt ihmisiä. Toimivan hybridityön suurimpana esteenä saattaakin olla esihenkilö.

Luotettava tieto palvelee johtamista ja kehittämistä

Vanha sanonta ”sitä saat, mitä mittaat” pätee erinomaisesti myös hybridityön johtamisessa. Me Ilmarisessa haluamme tarjota asiakkaillemme tähän apua. Ota käyttöösi monipuoliset kyselymme, joiden avulla saat säännöllisesti vastauksia kysymykseen ”miten meillä voidaan”. Systemaattisesti kerätty, luotettava tieto palvelee johtamista sekä tarjoaa mahdollisuuden säännölliseen yhteiseen keskusteluun työn kehittämiseksi. Työkyky-kyselyn tulokset antavat ryhmätasolla tietoa henkilöstösi työkyvyn perusteista, voimavaroista ja kuormituksen kokemuksista. Työvire- ja Työyhteisövire-kyselyt taas ovat hyvä tapa selvittää työyhteisön vire ja työpaikan kehityskohteet.

Ja mikä parasta, me emme jätä ketään kyselyjen tulosten kanssa yksin. Asiantuntijamme Oma asiantuntija -palvelussa auttavat sinua tulosten tulkinnassa ja tuovat niihin hyvää perspektiiviä peilaten muiden yritysten tilanteisiin. Kehittämistoimenpiteiden tueksi saat asiantuntijoiltamme parhaita käytäntöjä ja konkreettisia ratkaisuja käytännönläheisesti yrityksesi tilanne huomioiden.

Selvitetään siis yhdessä, miten teillä voidaan ja tuetaan samalla työntekijöiden mahdollisuutta tukea omaa työkykyään työn tekemisen paikasta riippumatta.

Kati Huoponen
osastonjohtaja, työkykyjohtamisen palvelut
Ilmarinen
@KatiHuoponen (Twitter.com)

Lue lisää

  • Reiska Korpinen 9.12.2022 klo 12.27
    Vihjeenä, maalaisjärkiselle kaikki on kiellettyä mikä ei ole erikseen sallittua. Kaupunkilaisjärkiselle kaikki on sallittua mikä ei ole erikseen kiellettyä.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 8.7.2025

Kasvu syntyy työstä ja tuottavuudesta – tarvitsemme lisää osaajia Suomeen

Suomi on käännekohdassa. Syntyvyys on laskenut pysyvästi alhaiselle tasolle, väestö ikääntyy nopeammin kuin koskaan aiemmin ja työikäisten osuus kutistuu vuosi vuodelta. Tämä kehitys ei ole vain tilastollinen kuriositeetti – se on yhteiskuntamme kestävyyden kannalta perustavanlaatuinen haaste. Jos emme reagoi ajoissa, vaarana on, että hyvinvointivaltion rahoituspohja horjuu ja elintaso laskee.

Kasvu syntyy työstä ja tuottavuudesta – tarvitsemme lisää osaajia Suomeen

Blogit 1.7.2025

Kun työhäpeä jää ihon alle

Työelämässä koetuilla häpeällä voi olla vahingollisia seurauksia sekä työntekijälle itselleen että koko työyhteisölle. Toistuvat häpeän kokemukset voivat kaventaa työntekijöiden ammatillista toimijuutta eli kykyä osallistua, vaikuttaa ja kehittää itseään. Työhäpeän ja työkykyriskien välillä onkin olemassa yhteys.

Kun työhäpeä jää ihon alle
Lisää ajankohtaisia artikkeleita