Miten hybridityössä jaksetaan? Etätyön johtaminen vaatii uutta osaamista
Hybridityö eli työn vuorottelu työpaikan ja etätyön välillä puhututtaa monella työpaikalla. Mitä linjauksia hybridimalli tarkoittaa meidän työpaikallamme? Mitä saavutamme ja toisaalta menetämme hybridityön ollessa osa arkea? Tarvitsemmeko pelisääntöjä vai luotammeko maalaisjärkeen? Oli niin tai näin, hybridityö asettaa uudenlaisia odotuksia esihenkilötyölle sekä uusia rakenteita vuorovaikutukselle.
Kun töitä tehdään paikasta riippumattomasti, kaiken lähtökohtana on luottamus. Siinä missä esihenkilön tulee voida luottaa tiiminsä sitoutuneeseen tapaan hoitaa työtehtäviään, tulee hänen myös pystyä luottamaan molemminpuoliseen avoimeen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen. Läsnäolo on ennemminkin tunne siitä, että riippumatta etäisyyksistä ja työn tekemisen paikoista, vuorovaikutus toimii ja esihenkilö on tiimilleen henkisesti läsnä.
Etätyön johtaminen edellyttää esihenkilöiltä aivan uudenlaista osaamista ja tapoja toimia. Läsnäololle ja yhteisöllisyyden kokemukselle on luotava puitteet ja pelisäännöt samalla, kun teknologia vie työntekijät ja tiimit yhä kauemmaksi ns. kustannuspaikoilta. Miten näissä tilanteissa havaitaan työsuoriutumiseen liittyvät haasteet ja varhaisen tuen tarve?
Liian usein yksittäisen työntekijän ratkaistavaksi jää se, miten selviytyä omaan työhön liittyvien kuormitustekijöiden kanssa, eikä työpaikalla ole panostettu työn rakenteellisten haasteiden ratkomiseen. Vuorovaikutukseen määrään ja laatuun ei myöskään ole satsattu riittävästi, ja etäisyys on etäännyttänyt ihmisiä. Toimivan hybridityön suurimpana esteenä saattaakin olla esihenkilö.
Luotettava tieto palvelee johtamista ja kehittämistä
Vanha sanonta ”sitä saat, mitä mittaat” pätee erinomaisesti myös hybridityön johtamisessa. Me Ilmarisessa haluamme tarjota asiakkaillemme tähän apua. Ota käyttöösi monipuoliset kyselymme, joiden avulla saat säännöllisesti vastauksia kysymykseen ”miten meillä voidaan”. Systemaattisesti kerätty, luotettava tieto palvelee johtamista sekä tarjoaa mahdollisuuden säännölliseen yhteiseen keskusteluun työn kehittämiseksi. Työkyky-kyselyn tulokset antavat ryhmätasolla tietoa henkilöstösi työkyvyn perusteista, voimavaroista ja kuormituksen kokemuksista. Työvire- ja Työyhteisövire-kyselyt taas ovat hyvä tapa selvittää työyhteisön vire ja työpaikan kehityskohteet.
Ja mikä parasta, me emme jätä ketään kyselyjen tulosten kanssa yksin. Asiantuntijamme Oma asiantuntija -palvelussa auttavat sinua tulosten tulkinnassa ja tuovat niihin hyvää perspektiiviä peilaten muiden yritysten tilanteisiin. Kehittämistoimenpiteiden tueksi saat asiantuntijoiltamme parhaita käytäntöjä ja konkreettisia ratkaisuja käytännönläheisesti yrityksesi tilanne huomioiden.
Selvitetään siis yhdessä, miten teillä voidaan ja tuetaan samalla työntekijöiden mahdollisuutta tukea omaa työkykyään työn tekemisen paikasta riippumatta.
Kati Huoponen
osastonjohtaja, työkykyjohtamisen palvelut
Ilmarinen
@KatiHuoponen (Twitter.com)
Lue lisää
- TyökykyAreenasta löydät tietoa ja työkaluja työkykyjohtamisen tueksi. Tutustu ja poimi vinkit työpaikkasi arkeen.
- Kartoita työkykyä ja työvirettä kyselyidemme avulla
- Oma asiantuntija -palvelu apunasi
-
Reiska Korpinen 9.12.2022 klo 12.27
Vihjeenä, maalaisjärkiselle kaikki on kiellettyä mikä ei ole erikseen sallittua. Kaupunkilaisjärkiselle kaikki on sallittua mikä ei ole erikseen kiellettyä.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Ruostuuko kultainen nuoruus?
Nuorten voinnista kannetaan juuri nyt paljon huolta, eikä syyttä. Nuorisobarometri on jo usean vuoden ajan kertonut nuorten tulevaisuudenuskon heikentymisestä, ja kouluterveyskyselyissä ja eri hoitorekistereissä on nähty masennus- ja ahdistuneisuusoireiden yleistymistä. Keskustelussa esiin nousevat usein maailmantilanteen epävarmuus, ilmastohuoli ja sosiaalisen median paineet. Ne ovat kaikki todellisia ilmiöitä, jotka koskettavat monia nuoria.
Miksi työkykydata kuuluu johtoryhmän pöydälle?
Olen työurani aikana ollut mukana kehittämässä toimintamalleja useissa tilanteissa, joissa muutostarve on ollut suuri. Tavoitteena on ollut tehokkuuden, tuloksellisuuden ja asiakaskokemuksen parantaminen. Yhteinen nimittäjä näille uudistuksille on ollut digitalisaatio – eli tapa yhdistää liiketoiminta, prosessit ja teknologia uudella tavalla.
Onko vastuullisuudella enää väliä?
Vastuullisuustyötä haastetaan nyt monesta suunnasta, mutta sen tärkeys ei ole kadonnut mihinkään. Nyt onkin hyvä hetki erottautua muista ja osoittaa että vastuullisuus on tekoja, ei pelkkää puhetta verkkosivuilla. Tutkimuksemme mukaan yritykset ovat yhä onneksi valmiita panostamaan työntekijöidensä työkykyyn osana sosiaalista vastuutaan.