Milloin mielenterveyden oireesta on häiriöksi?

Terveydenhuollossa korostetaan sairauksien varhaista toteamista, jolloin hoitotulokset ovat parempia. Siksi on hyvä, että mielenterveyden häiriöistä puhutaan aikaisempaa enemmän, kun esillä on tunnettuja henkilöitä kertomassa omista paranemistarinoistaan ja mielenterveyden ongelmiin liitetty ikävä leima on vähentynyt. Tämä kaikki auttaa tarpeen ja tarjonnan kohtaamisessa terveydenhuollossa edellyttäen, että hoidon tarve on todellinen ja hoitoa saavat siitä eniten hyötyvät.

Viime aikoina on tuotu toistuvasti esille, kuinka mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt niin sairauspoissaolojen kuin työkyvyttömyyseläkkeidenkin määrässä laskettuna. Sen sijaan meillä ei ole tutkimustietoa siitä, että mielenterveyden häiriöt olisivat aikaisempaa yleisempiä. Huolestumista lisää se, että oireilun ja työkyvyttömyyden yleistyminen on tapahtunut erityisesti nuorissa naisissa.

Työkyvyttömyyden kasvu liittyy erityisesti mielialahäiriöihin ja ahdistuneisuuteen 

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat iso joukko erilaisia sairauksiksi luokiteltuja tiloja. Niistä vakavimpiin, kuten todellisuudentajua heikentäviin psykoosisairauksiin, liittyvä työkyvyttömyys ei ole merkittävästi lisääntynyt. Sen sijaan työkyvyttömyyden kasvu liittyy erityisesti mielialahäiriöihin ja ahdistuneisuuteen. Lisäksi käyttäytymiseen liittyen tarkkaavaisuuden häiriöiden lääkehoito on yleistynyt merkittävästi.

Sairauksien diagnostiikka perustuu lääketieteessä sovittujen kriteerien täyttymiseen. Tämä on erityisen tärkeää masennuksen, ahdistuksen ja keskittymisen puuteen osalta, koska näitä oireita koemme kaikki ajoittain. Sairauksiksi oireet muuttuvat vasta, kun tila täyttää diagnostiset kriteerit. Alle kahden viikon oireet eivät oikeuta ensimmäiseen masennusdiagnoosiin, eikä elämän- tai työtilanteeseen liittyvät pitkäaikaisetkaan tarkkaavaisuuden ongelmat ADHD-diagnoosiin.

Tarkkaavaisuushäiriöiden diagnostiikan yleistymiseen on vaikuttanut lisääntynyt tietoisuus näiden kehityksellisten sairauksien oireista. Lisäksi mukana voi olla epärealistisia odotuksia, että oman elämän ongelmat ja suorituspaineet ratkeaisivat diagnoosin ja siihen määrätyn lääkityksen avulla. Tätä edistävät (kuten masennuksenkin kohdalla) googlaamalla helposti löytyvät itsearviointiin pohjautuvat testit, jotka antavat paljon vääriä positiivisia tuloksia.

Vaikka häiriötä ei todettaisikaan, ohimenevätkin oireet voivat haitata työssä selviytymistä niin, ettei työ suju entiseen tahtiin. Valitettavan usein näissä tilanteissa varhaisen tuen mallit eivät toimi, eikä alentunutta toimintakykyä huomioida riittävästi työpaikalla. Voi olla, että silloin työntekijä ei näe muuta poispääsyä ahdingosta kuin sairausloman. Kuitenkin työstä poissaolo voi jopa pahentaa potilaan tilannetta ja työkyvyttömyys pitkittyy sen vuoksi.

Myös työpaikka voi tarvita diagnoosia sekä hoitoa

Merkittävä osuus yritysjohtajista ja henkilöstöalan ammattilaisista arvelee mielenterveyden ongelmien lisääntyvän lähitulevaisuudessa, ja he ovat siksi huolissaan oman yrityksensä henkilöstön jaksamisesta. Tietoisuus riskistä on hyvä, mutta sen ei pidä johtaa ratkaisuihin, joilla tilanne pahenee entisestään.

Kohtalokkainta mielenterveyteen liittyen on riski, että työelämän ongelmat nähdään vain yksittäisten työntekijöiden oireiluna ja työkyvyn laskuna. Puutteet johtamisessa ja työyhteisön toiminnassa yhdistettynä epärealistiin tehokkuusvaatimuksiin aiheuttavat työpahoinvointia. Diagnoosin ja hoitoa tässä tilanteessa tarvitsisi eniten työpaikka, ei yksittäinen työntekijä, eikä terveydenhuollosta silloin löydy ratkaisua. Usein tulisi tarkastella myös laajemmin työelämää ja sitä, miten se tukee tai uhkaa terveyttä.

Käynnistämme Ilmarisessa loppuvuoden kestävän hackathon-hankkeen, jonka tavoitteena on luoda mielenterveyttä tukevaa tulevaisuuden työelämää. Pohdimme aluksi skenaariotyöpajoissa osaamisen, nuorten, esihenkilöiden, työyhteisön ja johtamisen tulevaisuuden näkökulmia. Varsinaisessa hackathonissa innovoimme näiden pohjalta ratkaisuja, miten omalta osaltamme rakennamme tulevaisuuteen ihmisen kokoista työelämää, jossa aina oireetkaan eivät ole häiriöksi.

Kari-Pekka Martimo
LT, Dos.
Työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri
Osastonjohtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus, Ilmarinen
@kp_martimo (twitter.com)

Lue lisää TyökykyAreenasta

• Ilmarisen TyökykyAreena tarjoaa tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyjohtamiseen. Tutustu ja poimi vinkit: ilmarinen.fi/tyokykyareena
• Työn muokkaus mielenterveyden häiriöissä