Blogit

Ajelehtijana vai perämiehenä työelämän aalloilla?

Lehdet, verkkosivut ja sosiaalinen media ovat täynnä ajatuksia ja vinkkejä työelämän kasvavien vaatimusten aiheuttaman ylikuormittumisen varhaiseen havaitsemiseen ja siltä suojautumiseen. On hyvä, että työelämän vaatimuksista keskustellaan. Keskeinen ongelma tässä keskustelussa on käsitys työstä lähtökohtaisesti myrkyllisenä ja työelämästä vastakkainasetteluna, missä työ aina vaatii ja ihminen koittaa epätoivoisesti luovia oman jaksamisena äärirajoilla eteenpäin.

Tarvitsemmekin radikaalin näkökulman muutoksen. Sen sijaan, että mietimme, miten voisimme parhaiten suojautua myrkylliseltä työltä tai rajata sille altistumista, meidän pitää rakentaa työelämää sellaiseen suuntaan, jossa työ on aidosti hyväksi meille ja mielenterveydellemme. Tämä ei tietenkään tarkoita, että alamme kuvitella mustan valkoiseksi, vaan meidän pitää aktiivisesti nostaa esille, vahvistaa ja kehittää niitä asioita, jotka edistävät ja tukevat hyvinvointiamme. Tavoitteeksi pitää asettaa mielenterveyttä työn vuoksi, ei työstä huolimatta.

Työnantajilla on iso vastuu työelämän kehittämisessä, johtamisessa ja organisoimisessa. Työ ja työn vaatimukset pitää järjestellä ihmisen kokoisiksi ja epäkohdat on korjattava. Tämä kaikki tulisi tehdä yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Mutta vastuuta on myös meillä työntekijöillä. Esittelen tässä blogissa ja sen tulevissa jatko-osissa kolme keskeistä työntekijän vastuuta:

  1. Huolehdi omasta työkyvystäsi.
  2. Vaadi vuoropuhelua ja osallistu siihen.
  3. Keskustele vastuullisesti työelämästä.

 Huolehdi omasta työkyvystäsi

Työkykyä tuetaan osaamista kehittämällä, mutta myös tälle täytyy varata aikaa. Toisaalta pitää miettiä, tapahtuuko kaikki työkyvyn ja osaamisen kehittäminen työajalla. Oman työkyvyn huoltaminen, eli omasta terveydestä, vireydestä ja toimintakyvystä huolehtiminen on ympärivuorokautinen ja kokonaisvaltainen tehtävä.

Työsopimuksessa sinä sitoudut tarjoamaan työnantajalle omaa osaamistasi, aikaasi ja työkykyäsi. Sinun vastuullasi on huolehtia parhaan kykysi mukaan esimerkiksi siitä, että olet töissä riittävän virkeänä. Tai jos et ole, sinun on kyettävä keskustelemaan tarvitsemastasi tuesta ja avusta työn suorittamiseen työnantajasi kanssa.

Työkyky on osaamisasia

Osaamisen merkitys kasvaa. Kyky oppia, omaksua ja soveltaa tietoa lisääntyy myös. Tämä osaaminen ja oppiminen sisältää sekä ammatillisen osaamisen että erilaiset työelämätaidot, kuten itsensä johtamisen. Lisäksi mielestäni pitäisi puhua myös työntekijän, eli sinun ja minun, työkykytaidoista. Näitä ovat elämänhallinnan taidot, itsetuntemuksen lisääminen, tunnetaidot ja ristiriitojen käsitteleminen.

Kun työtä tehdään yhä enemmän verkostoissa, ristiriitaisten ja alati muuttuvien vaatimusten keskellä, on pettymysten, vastoinkäymisten ja ristiriitojen käsittelykyky tärkeä taito. Erilaisten konfliktitilanteiden sovitteleminen ja ennaltaehkäiseminen muodostuu keskeiseksi taidoksi yhteistyön rakentamisessa, erityisesti itsenäisessä asiantuntijatyössä.

Resilienssi on keskeinen työelämätaito

Muutosjoustavuus eli resilienssi on keskeinen työelämätaito. Kyseessä on taito, jota voit kehittää mm. huolehtimalla omasta terveydestäsi, hyvinvoinnistasi sekä ihmissuhteistasi, vaalimalla myönteistä ajattelua, tunnistamalla omia vahvuuksiasi ja auttamalla toisia. Resilienssi kehittyy myös silloin, kun huomaat selviäväsi hankalista tilanteista. Tätä voit harjoitella käymällä läpi omia ja oman työyhteisön onnistumisia. Myös niitä arkisia.

Resilienssi ei ole ainoastaan yksilön ominaisuus, sillä myös hyvät työyhteisöt ovat resilienttejä. Pelkkää yksilön muutosjoustavuutta tukemalla saadaan pahimmassa tapauksessa aikaiseksi joukko itsenäisesti luovivia ja yksilöllisiä ratkaisuja toteuttavia sooloilijoita. Muista siis, että vastuu ei ole yksin sinulla. Kestävää, parempaa työelämää voidaan ainoastaan rakentaa yhteistyössä.

Simo Levanto
asiantuntijapsykologi, Ilmarinen
@shlevanto (twitter.com)

Kirjoitussarjan muut osat julkaistaan myöhemmin Ilmarisen blogissa.

Tutustu myös

  • Poimi vinkit työpaikkasi arkeen TyökykyAreenasta. Saat meiltä uusia ideoita, tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyriskin hallintaan.
  • Tapio Miettinen 1.12.2022 klo 08.45
    Melkoista hymistelyä taas. Ilmarinen se vaan osaa pysyä lestissään. Turhaan toimintaan näyttää yhteiskunnan lakisääteisiä rahoja riittävän.
    Vastaa kommenttiin
  • 21:st century Man 1.12.2022 klo 19.21
    Parhaat johtajat ovat heitä jotka johtavat itseään. Muu johtaminen on silkkaa ihmisen hyväksikäyttöä. Eli olet sitten alipalkattu osa-aika siivooja tai ylipalkattu huippujohtaja tai jotain siitä välistä, omaat silti kaikissa tapauksissa maailmankaikkeuden voimakkaimman magneetin korviesi välissä. Ja kaikissa positioonissa niiden käyttö itsensä ja läheistensä hyväksi on enemmänkin kuin vain suotavaa. Päätät vain ensin mitä tahdot mielessäsi ja sen jälkeen pari kertaa päivässä, aamulla ja illalla palautat sen mieleesi ja kaupanpäälle olet kiitollinen siitä etukäteen joka kerta. Sen jälkeen alkaa tapahtumaan ihmeitä maanpäällä. Odotusaika ihmeelle on suoraan verrannollinen siihen kuinka nopeasti tai hitaasti uskot itse sen saavuttavasi. Eikä mikään mahti maailmassa estä siinä samalla sivussa tekemästä alipalkattua osa-aika siivoojan tai ylipalkatun huippujohtajan tai jotain niiden väissä olevaa palkkatyötä.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 28.5.2024

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Uusi työkyvyttömyyseläkeindeksimme ennustaa työkyvyttömyyden yleisyyttä. Voidaanko tarkemmilla ennusteilla taklata työkyvyttömyyttä entistä paremmin?

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Lisää ajankohtaisia artikkeleita