Työnantaja

Pitkittynyt sairauspoissaolo on aina riski. Jo kahden kuukauden yhtäjaksoisen poissaolon jälkeen pysyvän työkyvyttömyyden todennäköisyys alkaa kasvaa merkittävästi. Pitkittynyt sairauspoissaolo ei ole uhka ainoastaan yksilön työkyvylle – se muodostaa myös merkittävän kustannusriskin sekä yritykselle että yhteiskunnalle.

Mennääs töihin. Niinhän sitä ennen tavattiin tehdä. Herättiin, syötiin aamupala, ehkä arvottiin hiukan mitä puettaisiin päälle – ja lähdettiin töihin. Siinä se. Se oli normaalia toimintaa, jota kukaan ei kyseenalaistanut.

Suomi on käännekohdassa. Syntyvyys on laskenut pysyvästi alhaiselle tasolle, väestö ikääntyy nopeammin kuin koskaan aiemmin ja työikäisten osuus kutistuu vuosi vuodelta. Tämä kehitys ei ole vain tilastollinen kuriositeetti – se on yhteiskuntamme kestävyyden kannalta perustavanlaatuinen haaste. Jos emme reagoi ajoissa, vaarana on, että hyvinvointivaltion rahoituspohja horjuu ja elintaso laskee.

Uusi työntekijä, kuten esimerkiksi ensimmäistä kesäänsä työssä viettävä nuori, pääsee parhaiten sisään työelämään, kun perehdytät hänet huolellisesti työtehtäviinsä. Yhtä lailla häntä kannattaa opastaa myös työelämää koskevissa perusasioissa.

Työelämässä koetuilla häpeällä voi olla vahingollisia seurauksia sekä työntekijälle itselleen että koko työyhteisölle. Toistuvat häpeän kokemukset voivat kaventaa työntekijöiden ammatillista toimijuutta eli kykyä osallistua, vaikuttaa ja kehittää itseään. Työhäpeän ja työkykyriskien välillä onkin olemassa yhteys.

Kesätyöntekijät ovat parhaillaan työn touhussa työpaikoilla. Tärkeintä on tietenkin perehdyttää uusi tekijä työhön, mutta on muutakin, mistä työelämän tulokkaan on hyvä tietää.

Olen tehnyt töitä osakesijoittamisen parissa pitkään, mutta uraltani ei muistu mieleen yhtä kaoottista vuoden aloitusta kuin vuosi 2025 on ollut.

Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrät ovat kasvaneet työelämään kiinnittymättömillä nuorilla. Nuorten siirtymää työelämään täytyy helpottaa hyvillä työoloilla, osaavalla johtamisella ja riittävällä tuella uran alussa.

Kun menot jatkuvasti kasvavat, korostuu kustannustehokkuuden merkitys entisestään. Vaikka organisaatioiden suuntaviivat ja valinnat perustuvat liiketoimintastrategiaan, työkykyjohtamisen toimenpiteet toteutetaan usein ilman selkeää suunnitelmaa – ikään kuin tikanheittoa sokkona. Toivotaan, että edes jokin tikka osuisi maalitauluun.