Matkalla ilmastosankariksi?
Ilmastonmuutos, ilmastokriisi, ilmastohätä… yhteisellä huolella on monta nimeä. Mitä iso sijoittaja voi tehdä, jotta eläkkeet kyetään maksamaan myös tulevaisuudessa ja planeettamme pysyisi elinkelpoisena?
Vaihtoehtoja on monia. Me Ilmarisessa olemme valinneet mielestämme hyvän yhdistelmän työkaluja ja -tapoja, jolla taataan lakisääteinen vastuumme sijoittaa eläkevarat tuottavasti ja turvaavasti. Samalla voimme ottaa huomioon ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset sekä hyvään hallintoon liittyvät näkökulmat.
Vastuullisen sijoittamisen periaatteemme ovat julkiset ja kerromme mahdollisimman avoimesti omasta toiminnastamme myös vastuullisuuden saralla. Tästä ovat esimerkkinä mm. yritysvastuuraporttimme, sijoitustoimintaan keskittynyt PRI-raportti sekä vaikuttamisprosesseista kertova NEC-vuosikertomus. Yritysvastuuraporttimme on ulkopuolisen tahon varmentama, koska haluamme olla varmoja prosessiemme luotettavuudesta ja siitä, ettemme tahattomastikaan harjoita viherpesua. Emme esimerkiksi itse laske sijoitussalkkumme kestävän kehityksen ratkaisuihin liittyviä liiketoimintamääriä (SDG – sustainable development goals), vaan laskennan suorittaa ulkopuolinen toimija. Laskentaan ei hyväksytä yhtiöitä, joiden liiketoiminnasta osa jarruttaa olennaisesti SDG-tavoitteiden saavuttamista, vaikka samalla osa tukisikin niitä. Tavoitteemme on lisätä merkittävästi sijoituksia SDG-liiketoimintaratkaisuihin. Tätä pitkän ajan tavoitteen toteutumista avaamme osana yritysvastuuraportointiamme.
Vastuullinen sijoittaminen rakentuu meillä useiden toimintojen avulla. Vähimmäisvaatimuksena on noudattaa kansainvälisiä normeja sekä välttää tiettyjä toimialoja (tupakka, kiistanalaiset aseet sekä hiili-intensiiviset toimijat). Haluamme sijoittaa yhtiöihin, joiden vastuullisuusarvioinnit ovat hyväksyttävällä tasolla, jotta voimme paremmin tunnistaa sijoituskohteisiimme liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Käytämme paljon resursseja ja aikaa sijoituskohteiden vastuullisuuden arviointiin ja prosessien kehittämiseen.
Emme arvioi omaa onnistumistamme vastuullisuustyössä sillä, kuinka pitkän listan yrityksiä olemme sulkeneet pois sijoituskohteidemme joukosta. Poissulkemisen sijaan vaikutamme positiivisemmin keskustellessamme aktiivisesti sijoituskohteidemme kanssa ja saadessamme yritykset muuttamaan toimintaansa. Jos aina vain poissulkisimme kohteita, yhtiöillä ei välttämättä olisi motivaatiota muutokseen. Nekin tarvitsevat muutosagentteja, ulkoisia tai sisäisiä. Vaikutamme yrityksiin yksin, yhdessä muiden sijoittajien kanssa tai osana laajempaa koalitiota. Keskustelumme yhtiöiden kanssa ovat pääsääntöisesti luottamuksellisia, sillä vaikuttavimmat tulokset saadaan aikaan dialogin ja positiivisen muutoksen kautta, ei julkisesti selkää seinää vasten asettamalla. Julkaisemme kuitenkin tietoja vaikuttamisprosesseista ja niiden kohteena olleista yrityksistä vuosittain Nordic Engagement Cooperation -vuosikertomuksen yhteydessä sekä yritysvastuuraportissamme.
Jos dialogin jatkaminen on haasteellista, mietitään vaihtoehtoisia strategioita. Esimerkiksi keväällä 2019 teimme osakkeenomistajana esityksen BP:n yhtiökokoukselle, jossa vaadittiin yhtiötä ottamaan tulevassa strategiassaan Pariisin ilmastosopimus paremmin huomioon. Esitysten saaminen yhtiökokouksen asialistalle on aikaa vievää, joten ilmastoasioihin yhdentekevästi suhtautuva sijoittaja ei leikkiin ryhtyisi. Mikäli vaikuttaminen ei johda toivottuun lopputulokseen, on viimeisenä keinona omistuksesta irtautuminen.
Vastuullisen sijoittamisen periaatteidemme mukaisesti emme sijoita yhtiöihin, joiden liikevaihdosta tai tuotannosta yli 30 prosenttia tulee kivihiilestä, ellei yhtiöllä ole uskottavaa suunnittelemaa kivihiilestä luopumiseksi. Tilanne yrityksissä on harvoin staattinen: yhtiöt luovat uusia strategioita, hakevat uusia mahdollisuuksia uusilta toimialoilta ja myyvät pois toimintoja. Aiemmin heikosti suoriutunut yhtiö voi muuttua esimerkiksi ilmastonäkökulmasta paremmaksi tai päinvastoin. Siksi tarkastelemme säännöllisesti sijoituskohteinamme olevien yritysten kivihiili-intensiteettiä ulkopuolisen datan avulla. Tänä vuonna datasta paljastui virhe, jonka vuoksi sijoitussalkussamme oli yhtiö, joka ei täyttänyt itse asettamiamme kriteereitä. Asian tultua ilmi ryhdyimme toimiin, tarkastelimme prosessiamme kriittisesti ja osakeomistuksista kyseisessä yhtiössä luovuttiin. En kuitenkaan kutsuisi tätä kompasteluksi, vaan ennemminkin osoitukseksi siitä, että periaatteita oikeasti noudatetaan ja havaitut puutteet korjataan.
Suomalaiset ympäristöjärjestöt nostivat tuoreessa arviossaan esille tärkeän asian: institutionaalisten sijoittajien hiilipolitiikat. Kiitän keskustelun avauksesta ja kritiikistä. Ilmastosankariksi on vielä niin meillä kuin muillakin sijoittajilla matkaa, mutta se on hyvä tavoite. Ilmastokompastelija emme ole, ilmastojuroksi emme halua, olkaamme siis ilmastoagentteja!
Anna Hyrske
vastuullisen sijoittamisen päällikkö
Ilmarinen
@AnnaHyrske
-
Mauri Mattsson 26.7.2019 klo 15.27
Olenko ymmärtänyt oikein, että Ilmarisessa otetaan ihan todesta IPCC:n raportista sen, että CO2 on ilmasto-ongelma? Sehän ei sitä ole! CO2 onelämän kaasu. Sen nousu 300=> 381 ppm:ään on lisännyt maapallon viheralueita 10%:lla. Jos se nousisi 500 ppm:ään kasvit hihkuisi riemusta! Olisi mielenkiintoista kuulla, miten Ilmarinen aikoo toimia auringon erilaisten syklien muuttamiseksi maapallolle suosiollisemmiksi! PS. Malediiveillä on nyt menossa -1 vuosi kokonaan veden alla! Tätä IPCC ei ole huomannut ennustuksissaan korjata.Vastaa kommenttiin
- Joona Raudaskoski 29.7.2019 klo 07.58
Vastuullisen sijoittamisen periaatteissamme viitataan IPCC:n vuosina 2014 ja 2018 antamiin raportteihin. Ilmastonmuutoksesta ja sijoittamisesta keskusteltaessa oleellista ei ole itsessään CO2-partikkelimäärien laskeminen. On totta, että CO2 on kaikelle elämällä välttämätön kaasu, mutta biodiversiteetin näkökulmasta sen määrän kasvu nykymäärissään on valtava ongelma. Tämä koskee kaikkea elämää maapallolla. CO2, yhdessä muiden kasvihuonekaasujen kanssa, lämmittää ilmastoa. Jos lämpeneminen jatkuu edes maltillisimpien skenaarioiden mukaan, laajoja alueita maapallolla muuttuu asuinkelvottomaksi ihmisille ja muille nisäkkäille. Kasvit kärsivät mm. vesikierron häiriintymisestä jne. Alla olevasta linkistä pääsee tutustumaan vastuullisen sijoittamisen periaatteisiimme kuuluviin ilmastoperiaatteisiin: https://www.ilmarinen.fi/siteassets/liitepankki/ilmarinen/sijoitukset/vastuullinen-sijoittaminen/vastuullisen-sijoittamisen-periaatteet.pdf#page=7 Tässä suoraan ote tekstistä: "Mikä on ilmastonmuutos ja mitä sen ehkäisemiseen vaaditaan? Ilmastonmuutos on konkreettinen, pitkäaikainen ja merkittävä uhka ihmiskunnan tulevaisuudelle ja ekologiselle kestävyydelle. Ilmastonmuutos tarkoittaa maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä, joka johtuu ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrän voimakkaasta kasvusta ilmakehässä. Kasvihuonekaasupäästöjen keskeisin aiheuttaja on fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa ja liikenteessä. Lisäksi kasvihuonekaasuja syntyy mm. teollisuudessa, maataloudessa, metsäpaloissa sekä metsän ja maankäytön muutoksissa. (IPCC 2014). Kahden celsius-asteen lämpenemistä pidetään riskirajana, jonka jälkeen ilmastonmuutoksen seuraukset voivat karata hallinnasta. Ilmastonmuutos on jo nyt aiheuttanut noin yhden asteen lämpötilan nousun esiteolliseen aikaan verrattuna ja nostanut myös merten lämpötilaa. Pariisin ilmastokokouksessa 2015 lähes 200 valtiota sopi tavoitteesta rajoittaa ilmastonmuutos enintään kahteen asteeseen ja pyrkiä jopa 1,5 asteeseen. Tavoitteeseen pääseminen riippuu siitä, miten hyvin vapaaehtoisilla sitoumuksilla saadaan vähennettyä päästöjä. Liike-elämältä tavoitteeseen pääseminen edellyttää esimerkiksi puhtaan teknologian ratkaisuja ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Lokakuussa 2018 IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi uusimman raporttinsa, jossa käytiin läpi päästöpolkuja ja keinoja pitääksemme lämpötilan nousun 1,5 asteessa. Nykyisellä kehityskaarella maapallon keskilämpötilan nousu ylittää 1,5 asteen rajan vuosisadan puolivälissä. Rajan ylittämisen arvioidaan aiheuttavan merkittäviä riskejä maapallomme ekosysteemille. Sijoittajilla on oma roolinsa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen varautumisessa. Ilmastonmuutosta hillitsevien toimien kautta voimme tukea monen kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG = sustainable development goals) saavuttamista."Vastaa kommenttiin
- Joona Raudaskoski 29.7.2019 klo 07.58
-
Mikko Hamunen 27.7.2019 klo 10.33
Kuulostaa pahalta. Jos Ilmarinen lähtee sijoittamaan CO2-pelko motiivinaan uusiutuvien energioiden hankkeisiin niin neuvon Ilmarisen asiakkaita tutustumaan muihin vaihtoehtoihin.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?
Monipuoliset mielenterveyspalvelut ehkäisevät ennenaikaista eläköitymistä
Käsittelemme Ilmarisessa viikoittain valtavan määrän ihmisten eläkehakemuksia ja olemme näin mukana ihmisten elämien dramaattisissakin käänteissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen on niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta murheellinen tapahtuma. Yleisimpiä syitä työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden häiriöt. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella mielenterveyspalveluiden kehittäminen monimuotoisemmiksi voisi estää ennenaikaista eläköitymistä.