Blogit ja artikkelit

Tiesitkö, että sinulla on mahdollisuus vaikuttaa palaverien ilmapiiriin sanattomasti jo ihan muutamassa sekunnissa? Voit siis vaikuttaa tilanteiden ja keskustelujen kehittymiseen sanomatta sanaakaan ja vahvistaa sanojasi kehonkielellä. Jokainen voi myös oppia lukemaan sanatonta viestintää, ja näin vuorovaikutustilanteissa on käytössä enemmän informaatiota. Toivon, että tämän blogin innoittamana sinusta tulee työpaikkasi ilmapiiriin myönteisesti vaikuttava taikuri!

Havainto esihenkilöajoiltani: Arjessa työkykyjohtaminen näyttäytyi usein muusta johtamisesta erillisenä, pitkälti HR:n asiana. Näin siitä huolimatta, että esihenkilöt tukevat työkykyä työpaikan arjessa monin tavoin. Entä jos työkykytietoa olisikin kaikkien helposti saatavilla?

Maailmalla suosittu tuuppausteoria voi olla avain tulevaisuuden työkykyjohtamiseen. Onnistunut tuuppaus ei perustu kielloille ja rajoituksille, vaan hyvien valintojen suunnittelulle ja tarjoamiselle ensisijaisina. Tuloksena on tyytyväinen työntekijä ja parantunut työ- ja toimintakyky.

HR-ammattilaiset työskentelevät usein innostuneina ja koko sydämellään muiden ihmisten hyvinvoinnin eteen. Mutta miten he itse voivat? Kuka huolehtii heidän jaksamisestaan?

Printterin laulu. Klemmarit ja nitojat. Oma huone. Ei kännykkää, ei somea, ei pikaviestisovelluksia. Sellaista oli työelämä ennen, ja se kuulostaa ihanalta. Mielenterveyden häiriöt ovat vallanneet tilaa työkyvyttömyys- ja sairauspoissaolotilastoista. Onko vika työelämässä? Ja olisiko meillä työntekijöillä opittavaa yrittäjiltä?

Työeläkkeitä tarkistetaan työeläkeindeksillä vuosittain. Viime vuodenvaihteessa maksussa olevia eläkkeitä korotettiin ennätyksellisellä 6,8 prosentin indeksikorotuksella. Suuren korotuksen innoittamana moni hakeutui eläkkeelle jo edellisen vuoden puolella, jotta sai korotuksen eläkkeeseen vuoden vaihtuessa. Mediassakin aiheesta kovasti kirjoiteltiin ja saattoi välittyä kuva, että lähes kannustettiin hakemaan eläkettä. Erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke nousi hittituotteeksi.

Mitä jos työturvallisuuteen suhtauduttaisiin samalla tavalla kuin psyykkiseen kuormitukseen ja työkykyyn? Entä jos asenne olisi samanlainen?

Päätin pitkän harkinnan jälkeen vaihtaa alaa aikuisiällä. Hyppy uuteen jännitti, mutta en ole katunut päätöstäni kertaakaan. Uskon, että työkykyä voidaan edistää vaihtoehtoja luomalla, ei niitä karsimalla.

Suurimmassa osassa yrityksistä varhainen tuki ei toimi. Kyse ei ole siitä, ettemme jakaisi yhteisesti asian tärkeyttä: varhaisella tuella voimme ehkäistä työssä uupumista, töiden sujumattomuutta, sairauslomia, urajumeja ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Näiden asioiden käsittely ei vain kuulu kovin kivoihin työtehtäviin, joten niitä vältellään. Lisäksi meille suomalaisille on ollut tyypillistä välittää muista ihmisistä siten, että olemme kohteliaasti katsoneet poispäin ja antaneet tilaa, kun toisella on ollut hankaluuksia tai ongelmia.