Blogit

Lisää osakepainoa sijoitussalkkuihin – mahdollisuus vai riski?

Miten raha riittää tulevaisuudessa eläkkeisiin? Pitääkö maksuja korottaa? Vai jopa leikata nykyisiä eläkkeitä? Me Ilmarisessa haluaisimme turvata tulevien eläkkeiden rahoitusta sijoittamalla yhteisiä eläkevaroja entistä suuremmalla painolla pitkällä tähtäimellä korkeimman tuotto-odotuksen omaisuusluokkaan eli osakkeisiin. Korkeampaa tuottoa haemme, jotta työeläkejärjestelmän tasapaino on entistä paremmin turvattu.

Eläkejärjestelmän kestävyyttä on kyseenalaistettu, koska työikäisten määrä on pienentynyt ja eläkeläisten osuus väestöstä on noussut. Suomessa on syntynyt jo pitkään valitettavan vähän lapsia: syntyvyys laski Tilastokeskuksen mukaan (stat.fi) 2010-luvulla yhdeksänä vuotena peräkkäin. Ja tänä vuonna syntyneiden lasten lukumäärä tammi–kesäkuussa oli vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian pienin.

Väestönkehitys johtaa eläkemaksun korotuspaineeseen

Suomalaiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien maksamilla työeläkemaksuilla. Kukin sukupolvi rahoittaa maksuillaan valtaosin edellisen sukupolven eläkkeet. Syntyvyyden väheneminen siis vaikuttaa pitkällä tähtäimellä koko järjestelmän rahoitusasemaan ja kestävyyteen. Meillä on jatkossa entistä vähemmän eläkkeiden maksajia, joskin esimerkiksi työperäisellä maahanmuutolla tilannetta voidaan parantaa.  

Suomen eläkejärjestelmä on tuoreimman Melbourne Mercer Global Pension Index -vertailun mukaan maailman kuudenneksi paras (etk.fi). Vaikka työeläkejärjestelmä on lähtökohtaisesti hyvässä kunnossa, on järkevää hyvissä ajoin varautua väestönkehityksen mukana tuleviin pitkän aikavälin haasteisiin. Ilmariseen ja muihin eläkeyhtiöihin rahastoiduille pääomille saatavilla sijoitustuotoilla on varautumisen näkökulmasta keskeinen rooli; mitä korkeampi sijoitustuotto, sitä pienempi on eläkemaksujen nousupaine tai tulevien eläke-etuuksien leikkausuhka. Tuoreiden laskelmien mukaan on arvioitu, että jos rahastoiduille eläkevaroille saataisiin pitkällä tähtäimellä yhtä prosenttiyksikköä korkeampi vuotuinen tuotto, poistaisi se eläkemaksujen nousupaineesta noin kolme prosenttiyksikköä eli isosta asiasta puhutaan.

Osakkeiden paino kohti 60 prosenttia

Eläkeyhtiöiden vakavaraisuudesta säädetään laissa. Sääntely ja erityisesti siihen sisältyvä vakavaraisuuskehikko määrittää, kuinka paljon me yksityiset työeläkevakuuttajat voimme kantaa riskiä sijoituksissamme. Yksi sijoitussalkkujen keskeisimmistä riskin (ja samalla tietenkin tuoton) lähteistä on salkkuihin sisältyvä osakeriskin kokonaismäärä. Tuoreimpien allokaatioraporttien perusteella on nähtävissä, että nykyinen vakavaraisuuskehikko ohjaa yhtiöiden osakepainot 45 – 50 prosentin välille koko sijoitusomaisuudesta laskettuna.  

Nykyisessä hallitusohjelmassa on mainittu työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan uudistaminen. Yksi osa uudistamista on korkeampien pitkän aikavälin sijoitustuottojen tavoittelu ja se taas edellyttää muutoksia nykyiseen sääntelyyn. Korkeampien sijoitustuottojen saavuttamiseen ei valitettavasti ole mitään taikatemppuja vaan tuotto-odotuksen nostaminen tarkoittaa samalla sijoitussalkkujen korkeampaa riskitasoa ja isompaa lyhyen aikavälin tuottoheiluntaa. Eläkejärjestelmämme kuitenkin kestää hyvin tuottoheilunnan, sillä eläkevastuuvelka, jonka kattamiseksi rahoja sijoitetaan, on keskimäärin hyvin pitkäaikaista.

Itse kannatan eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan riskitasojen ja samalla pitkän aikavälin tuotto-odotuksen kasvattamista. Jos sääntely sen sallisi, Ilmarisen osakepaino voisi pidemmällä tähtäimellä olla 60 prosentin paikkeilla. Mistään megalomaanisen isosta muutostarpeesta ei siis puhuta verrattuna nykyisiin noin 50 prosentin osakeriskitasoihin. Mittavasti yli 60 prosentin olevien tavoitetasojen perään ei hajautushyötyjen menettämisuhan takia ole edes järkevää haikailla, koska on hyvä jättää tilaa muillekin omaisuuslajeille. Myös kansainvälisesti tarkasteluna 60 prosentin osakepaino näyttäisi olevan melko suosittu ”tasapainotila”.

Onko parempien tuottojen tavoittelu riski?

Vakavaraisuussääntelyä kehittämällä voimme varmistaa parhaan mahdollisen tuoton eläkevaroille. Nykyinen sääntely ohjaa meitä sijoittamaan myötäsyklisesti, eli silloin, kun alla on hyviä sijoittamistuottojen ajanjaksoja. Tällöin emme ole köyhiä emmekä kipeitä ja pystymme kantamaan merkittävästi sijoitusriskiä. Vastaavasti silloin, kun vaikkapa osakemarkkina on laskenut voimakkaasti, ajaudumme suhteellisen nopeasti vakavaraisuushaasteisiin, ja pahimmassa tapauksessa päädymme myymään osakkeita juuri silloin kun ne suhdanteiden näkökulmasta ovat edullisia. Sijoittamisen perussääntö ”osta halvalla ja myy kalliilla” kääntyy tällöin päälaelleen. Emme siis nykyisellään pysty täysimääräisesti hyödyntämään eläkevarojen pitkää sijoitushorisonttia.

Tietenkään tuottoja ei ole olemassa ilman riskiä. Osakepainon nostaminen voi heiluttaa tuottoja kvartaali- ja vuositasolla, mutta klassikkosanonnan mukaan eläkeyhtiön kvartaali on 25 vuotta. Pitkällä aikavälillä osakkeet ovat aina tuottaneet muita omaisuusluokkia paremmin.

Eläkevarojen sijoittamisessa hallitsemme riskiä hajauttamisella. Kun Helsingin pörssi on ollut tänä vuonna kovin alavireinen, olemme globaalina sijoittajana saaneet hyvin tuottoja muualta maailman pörsseistä. Hajauttamisessa painotetaan maantieteen lisäksi myös eri omaisuusluokkia, kuten esimerkiksi korko- ja kiinteistösijoituksia.

Me Ilmarisessa sijoitamme turvaavasti, tuottavasti ja vastuullisesti lähes 58 miljardin euron yhteistä eläkevarallisuutta. Paremmilla sijoitustuotoilla on mahdollista varautua hyvään huomiseen.

Mikko Mursula
varatoimitusjohtaja, sijoitukset
Ilmarinen

  • Kyllä kiitos työeläkkeelle 30.11.2023 klo 02.20
    Ei hätää, suuret ikäluokat (-46-50 syntyneet, noin 500000) ovat juuri isoine eläkkeineen marssimassa hautaansa ikänsä puolesta ja nykyiset 2000e-2500e/kk ansaitsevat massat eivät tule saamaan kuin 1000e/kk eläkettä. Lisäksi kaikki nykyiset ja tulevat kela-eläkeläiset, kuin myös viina-, huume ja lääkeriippuvaiset kaatuvat lyhyine työurineen myös valtion kela-eläteiksi eli koko työeläke pääomamassa pysyy ja paranoo. Työeläkkeiden kestävyysvaje-puheet on siis höpönlöpöä kun tosiaan ajattelee kvartaaleja 25 vuoden pituisina.
    Vastaa kommenttiin
  • Kalle Paloheimo / kp-brokers 30.11.2023 klo 11.55
    Velan vähentäminen ja näin hintatason lasku olisi järkevämpää kuin ylimääräisten rahojen osakkeisiin sijoittaminen varsinkin jälkimarkkinoille. Herää kysymys tarvitseeko rahaa kerätä niin paljoa maksuperusteisessa järjestelmässä että sitä jää rahastoitavaksi. Tarpeellinen työ on kuitenkin tehtävä vaikka olisi kuinka iso osakesalkku tai ylimääräistä rahaa. Tekemisen arvostus pitäisi saada korkeammaksi kuin rahan ja sijoittamisen arvostus.
    Vastaa kommenttiin
  • Kalle Paloheimo / kp-brokers 30.11.2023 klo 12.19
    Mikäli on kyse rahaston sisäisestä painotuksen muutoksesta, niin nyt ei ole oikea aika, vaan nyt pitäisi painaa korkoja alas sijoittamalla niihin lisää, myöhemmin korko voi olla korkeampi kun muut myyvät korkopapereita. Pörssi on suhteellisen korkealla ja korkopaperienarvo nousemassa, koron laskiessa. Jos rahat tarvitaan eläkemaksuihin ei niitä kannata sijoittaa. En muuttaisi painotusta maksuperusteisen eläkejärjestelmän keräämissä ylijäämä rahastoissa jotka suuret ikäluokat ovat keränneet. Rahastojen voisi antaa sulaa tarvittaessa eläkemaksuihin maksutulon ollessa riittämätön. Tarpeellinen työ on kuitenkin tehtävä oli rahaa tai ei.
    Vastaa kommenttiin
  • Reiska Korpinen 30.11.2023 klo 15.39
    Tekemisen arvostus meni vessanpönttöön sen jälkeen kuin olemisen riemu alkoi olemaan päätehtävä konsulteille suuren laman jälkeen. Joten Kallelle voimia työntää kätensä syvälle vessanpönttöön ja yrittää onkia sitä tekemisen riemua taas näille nykyisille nuorille tissiposkille ja muille vetelille tyhmyysteollisuuden uhreille. Toinen vaihtoehto on palata perusasioihin ja alkaa maksamaan taas kunnon palkkaa kaikille työhalukkaille osinkojen joustaessa.
    Vastaa kommenttiin
  • Ville Vallaton 4.12.2023 klo 10.34
    Kohtuullinen korotus tulossa ens vuonna työeläkkeisiin, hyvä Ilmarinen! Lisäksi säästetään taas lisää mamman kanssa kilpailuttamalla ja karsimalla lisää turhasta niin viivan alle jää taas enemmän omiin uniikkeihin juttuihin. Ja kyllä riskiä kannattaa aina ottaa, sillä mitään ei saa ellei mitään yritä. Vetelykset eivät tätä ymmärrä.
    Vastaa kommenttiin
  • Jussi Juonio 9.12.2023 klo 10.45
    Olen osakeriskin lisäämisen kannalla. Surkeaa vaan, että lisätuotot on haettava ulkomailta ja vielä euroaluettakin kauempaa. Meillä Suomessa on taloudellinen toiminta jämähtänyt vuoteen 2008, jonka jälkeen ei liiketoiminnassa edistystä ole saatu aikaan näköjään millään keinoin, eikä edes päättäjiä vaihtamalla. Hintataso nousee vääjäämättä valtiovallan toimin niin, että verotamme itsemme kuoliaiksi tällä menolla. Kotimainen hintatason lasku pitäisi saada aikaan, että elämisen mahdollisuudet jakaantuisivat tasapuolisesti kaikille, myös pieneläkeläisille.
    Vastaa kommenttiin
  • Kyllä kiitos työeläkkeelle 13.12.2023 klo 00.47
    Edelleen, isot ikäluokat ovat juuri marssimassa hautaansa ja näin heidän isor työeläkkeensä jäävät pian "kassaan". Nykyiset 2000e-2500e/kk tienaavat massat tulevat saamaan vain noin 1000e/kk työeläkettä joten he eivät syö kuin vähän "kassaa". Ja nykyiset oleskelu-yhteiskuntaan totutetut tulevat kela-elätit eivät syö ollenkaan "kassaa" koska valtio maksaa heidän viulunsa kela-eläkkeinä sitten vanhempana. Joten nykyiset työeläkevarat ovat täysin suojattu myös tulevaisuudessa ilman liian suuria riskejä sijoitustoiminnassa. Lue, nauttikaa työeläkkeistänne ilman huolta huomisesta.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 25.1.2024

Uusi maksuluokkamalli kirittää työterveysyhteistyötä

Aiemmin suurten työnantajien maksuluokkaan ja sitä kautta työeläkemaksuun vaikuttivat vain pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet. Maksuluokkamallin uudistus toi mukaan yhtälöön myös pitkittyneet kuntoutustuet. Ennakoivan ja suunnitelmallisen työkykyjohtamisen merkitys korostuu entisestään. Muutos haastaa myös työterveysyhteistyötä.

Uusi maksuluokkamalli kirittää työterveysyhteistyötä

Blogit 16.1.2024

Kohti talouden pehmeää kasvua – vai onko kojootin putous kivulias?

Viime vuosi oli pääomamarkkinoilla monitahoinen. Keskeiset osakeindeksit nousivat hulppeasti esimerkiksi Yhdysvalloissa, kun taas Suomessa jäätiin loppuvuoden kiitolaukasta huolimatta hiukan pakkasen puolelle. Suomen pörssilistalla on monia hyviä yhtiöitä, mutta vaimeaa menoa selitti osaksi suomalaisten listayhtiöiden toimialajakauma. Sykliset yhtiöt eivät olleet muodissa. Myös tulosrintamalla suomalaisten yhtiöiden kyyti oli kylmää.

Kohti talouden pehmeää kasvua – vai onko kojootin putous kivulias?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita