Blogit

Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä

Suomen talous sakkaa pahasti ja pysyvästi, totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö avatessaan valtiopäivät helmikuun alussa. Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua 16 vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut, Niinistö totesi. Ongelma on merkittävä. Tuottavuusloikka on välttämätöntä, ja se on mahdollista toteuttaa.

Talouden kasvu on mahdollista kahdella keinolla: työn määrää lisäämällä tai tuottavuutta parantamalla. Työn määrän lisääminen ei ole realistista, sillä Suomessa syntyvyys on laskenut alhaisimmalle tasolleen 150 vuoteen, työikäinen väestö vähenee ja huoltosuhde heikkenee.

Nyt julkinen keskustelu keskittyy vain säästötarpeisiin, leikkauksiin ja veronkorotuksiin. Julkisen sektorin velkaantuminen ei kuitenkaan poistu leikkauslistoja tekemällä ja veroja korottamalla, sillä velan määrä työikäistä suomalaista kohden kasvaa jatkuvasti.

Tuottavuuden parantaminen on siksi täysin välttämätöntä velkaantumisen taittamiseksi.

Ilmarisen esimerkki osoittaa tuottavuusloikan olevan täysin mahdollinen

Tuottavuusloikka on toteutettavissa, jos julkinen ja yksityinen sektori kykenevät tiiviiseen yhteistyöhön ja hyödyntämään parhaat käytännöt. Julkista sosiaaliturvaa tuottavana työeläkeyhtiönä olemme Ilmarisessa pystyneet tehostamaan toimintaamme viime vuosina merkittävästi.

Olemme vähentäneet onnistuneesti yli 1,1 miljoonan asiakkaamme eläkevakuutusten hoitamisen vuosittaisia kuluja lähes 50 miljoonalla eurolla kuuden vuoden aikana. Se tarkoittaa hoitokulujen laskua yli kolmanneksella. Samaan aikaan maksutulomme on kasvanut 34 prosenttia, eli olemme tehneet huikean tuottavuusloikan (katso alla oleva kuva). Erinomaisesta tuottavuuden parantumisesta kiitos kuuluu osaavalle henkilöstöllemme ja kumppaneillemme.

Samaa tulisi tavoitella myös kaikissa valtion, hyvinvointialueiden, kuntien ja julkisen sektorin yksiköissä.

Tehokkaat prosessit lisäävät hyvinvointia ja jaksamista

Tuottavuusloikkamme taustalla on vuoden 2018 erittäin onnistunut fuusio eläkeyhtiö Eteran kanssa ja sen tuomien synergiahyötyjen kotiuttaminen. Keskeiset tekijät tuottavuutemme parantumisessa ovat olleet digitaalisten palveluprosessien kehittäminen ja jatkuvan parantamisen kulttuurin rakentaminen. Olemme kouluttaneet jatkuvan parantamisen mestareita ja läpivalaisseet prosessejamme. Olemme investoineet uusiin teknologioihin ja datan hallintaan sekä automatisoineet monia manuaalisia rutiinejamme.

Merkittävä askel tuottavuuden parantamisessa on ollut tiivis yhteistyö sidosryhmiemme kanssa. Olemme kuunnelleet asiakkaitamme, työntekijöitämme ja muita sidosryhmiämme ja saaneet heiltä arvokasta palautetta ja ideoita toimintamme kehittämiseen. Avoin vuoropuhelu on auttanut meitä muokkaamaan palveluitamme niin, että ne vastaavat paremmin asiakkaidemme tarpeisiin ja odotuksiin. Valtakunnallisen tulorekisterin käyttöönotto ja tiivis yhteistyö Verohallinnon, Kelan ja muiden kumppanien kanssa on osaltaan mahdollistanut tuottavuuden parantamista.

Kyse on yksinkertaisesti siitä, että asiakkaat ovat kaiken tekemisen keskiössä ja osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö käyttää aikansa tarkoituksenmukaisesti. Se ei tarkoita sitä, että ihmisten tulisi olla entistä kiireisempiä – päin vastoin. Kaikki turhat työvaiheet poistetaan ja hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja. Esimerkiksi hyvinvointialoilla asiakkaat tarvitsevat erityisesti työntekijöiden aikaa. Tuottavammat prosessit lisäävät hyvinvointia ja jaksamista. Palveluprosessien jatkuva kehittäminen mahdollistaa samalla asiakas- ja henkilöstökokemuksen paranemisen ja pidemmät työurat.

Tuottavuuden parantumisesta hyötyvät ennen kaikkea asiakkaat

Kilpailu kirittää meitä ja muita alan yhtiöitä toimimaan tehokkaammin, tarjoamaan parempia palveluja asiakkaillemme ja sijoittamaan eläkevarat tuottavasti ja turvaavasti. TyEL-maksun hoitokustannusosuuden suuruus on suoraan riippuvainen työeläkeyhtiön kyvystä tuottaa eläketurvaa kustannustehokkaasti. Parantunut kustannustehokkuutemme hyödyttää siis suoraan asiakkaitamme.

Nousimme vuonna 2022 hoitokulusuhteella mitattuna alan tehokkaimmaksi yhtiöksi. Vuonna 2023 operatiiviseen toimintaan käytetyt hoitokulut laskivat inflaatiosta huolimatta edelleen viidellä prosentilla, ja laskimme vuoden 2024 alusta alkaen TyEL-vakuutuksen hoitokustannusmaksua asiakkaillemme peräti 20 prosentilla.

Parempi tuottavuus on yhteinen päämäärä

Tuottavuuden parantaminen tulisi nostaa yhdeksi keskeisimmistä tavoitteista sekä hallitustasolla että kaikissa julkisen sektorin organisaatioissa. Kyseessä on pitkäjänteinen ja eri hallinnonalojen yli menevä kehittäminen, joka edellyttää laaja-alaista yhteistyötä kansalaistemme hyväksi.

Ilmarisen esimerkki osoittaa, että julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen velkaantumisen taittamiseksi on paitsi mahdollista myös välttämätöntä. Digitaalisten palvelujen rakentaminen ja prosessien jatkuva kehittäminen sekä uusimpana tekoälyn hyödyntäminen ovat merkittäviä tuottavuuden parantamisen lähteitä meille kaikille. Näiden keinojen hyödyntäminen edellyttää yhteisiä tavoitteita, henkilöstön motivointia ja osaamisen kehittämistä sekä asiakkaiden ja kumppaneiden osallistamista.

Toivon, että voimme yhdessä oppien ja kokemusten jakamisen kautta luoda entistä vaikuttavampia ja tehokkaampia julkisia palveluita kaikille. Uskon vahvasti, että Ilmarisessa käyttämämme keinot ovat sovellettavissa myös julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseen.

Jouko Pölönen
toimitusjohtaja, Ilmarinen

Kuva: Ilmarisen kustannustehokkuus on parantunut merkittävästi vuoden 2018 alusta lähtien maksutulon kasvaessa 34 % ja hoitokulujen laskiessa 34 %.

Lue lisää:

  • Liisa Nyqvist 7.3.2024 klo 11.32
    Kustannustehokkuuden parantaminen olisi toki mahdollista julkisellakin puolella, mutta on melko epätodennäköistä. Syynä pääasiassa se, että yksityisellä puolella menojen ja tulojenon oltava (ainakin pitkällä aikavälillä) tasapainossa - muute firma menee konkurssiin. Julkisella puolella tätä varaa ei ole, joten ei ole käytännön pakkoa panna "suuta sakkia myoten". Verojahan voidaan aina korottaa. Eivätkä asiakkaat katoa minnekään, vaikka palvelut vähä huononevat. Julkisissa palveluissa on myös yksi piirre, jota en ymmarra: Uusia "palveluita" keksitään aina lisäa, vaikka entisiakaan ei saada hoidettua. Esimerkkinä asunto-osakkeiden rekisteröiminen maanmittaushallituksen alaisuuteen. Ennen kiinteistöt (siis tilat, tontit ja niiden omistajat) piti rekisteroida. Se on hyvä jarjestelma. - Nyt pitää rekisteröidä jokainen asunto-osake ja omistaja. Se on ihan hirveä työ ja vaatii enemmän henkilökuntaa - siis menoja valtiolle. Osake- osakasrekisterointi olisi voitu hoitaa, kuten tähänkin asti. Talyhtiot (isännöitsijät) olisivat hoitaneet digitalisoinnin. Nehän joka tapauksessa pitävät kirjaa osakkeista ja osakkaista. Kyllä valtiolle pitäisi riittää tieto, kuka tai mikä yhtiö tontin omistaa ja millaisia rakennuksia sillä on - kuten tähänkin asti. Valton ja kunnan hallinoissa (samoin EUssa) on paljon virkoja ja turhia toimintoja, joista ei ole hyötyä kenellekään.
    Vastaa kommenttiin
    • Raija Lempiäinen 8.3.2024 klo 09.14
      Aivan oikein , liika pyrokratiaa ja liian suuri määrä "paperipyörittäjiä" on rasite , suorittavalla puolella pulaa tekijöistä , mm. terveyspuolella ja yksityissektori on todella kallis valinta asioita hoitamaan . vertaa: mm keikkalääkärit! Joten rakenneuudistusta ja järkeistämistä tarvitaan, työttömien määrän lisäämistä on vältettävä , mutta tehtävien uusjako voisi olla toimiva keino!
      Vastaa kommenttiin
  • Ville Vallaton 7.3.2024 klo 13.32
    Euroon liittyvä sisäinen devalvaatio vaatii kokoajan lisää säästöjä. Itse tiesimme mamman kanssa tuon jo heti kun euroon mentiin väkisin ilman kansanäänestystä. Joten olemme säästäneet itsekin kokoajan. Ja tietysti tienanneet siinä sivussa kokoajan. Nyt mennään ensimmäisessä luokassa täysillä eläkkeillä ja jatketaan säästöjen tekemistä edelleen. Pääomiin ei ole tarvinnut koskea kertaakaan näinä vuosikymmeninä. Ilmariselle myös kiitos siitä ettei ole koskenut pääomiinsa ja hoitaa työeläkkeiden maksun sutjakkaasti.
    Vastaa kommenttiin
  • Kyllä kiitos työeläkkeelle 8.3.2024 klo 23.03
    Nykyiset työeläkeläiset voivat olla täysin huoletonna, työeläkevarat kasvaa kohisten ja nykyiset 2000e-2500e/kk tienaavat massat tulevat saamaan vain 1000e/kk työeläkettä. Lisäksi suuret ikäluokat eli 1946-1950 syntyneet 500000 suurilla eläkkeillä olevaa työeläkeläistä ovat nyt siirtymässä enenevässä määrin haudan pohjalle jonne ei juokse emää eläke.. Eli kummassakin päässä "tehostetaan" nyt ja työeläkevarat riittävät paremmin kuin hyvin.
    Vastaa kommenttiin
  • Juha Hämäläinen 16.3.2024 klo 09.27
    Julkinen sektori tehostuu leikkaamalla sen henkilöstön ja virkojen määrää pysyvästi.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 28.5.2024

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Uusi työkyvyttömyyseläkeindeksimme ennustaa työkyvyttömyyden yleisyyttä. Voidaanko tarkemmilla ennusteilla taklata työkyvyttömyyttä entistä paremmin?

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Lisää ajankohtaisia artikkeleita