Blogit ja artikkelit

Korona supistaa maailman taloutta kuluvan vuoden aikana. Kriisi myös jakaa yrityksiä ja ihmisiä sen mukaan, kuka häviää enemmän ja kuka vähemmän.

Toimiva yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeä osa työkyvyn johtamista. Miten yhteistyötä kannattaa suunnitella? Miten työterveyshuollon toimintasuunnitelma kannattaa rakentaa?

Moni työpaikka ja työntekijä on koronakriisissä ottanut nopean digiloikan. Satunnaisten etäpäivien sijaan useassa taloudessa on siirrytty ilman tarkempia suunnitelmia tekemään valtaosa työstä etänä. Hyvinvoinnin peruspilareista eli levosta, ravinnosta, sosiaalisista suhteista ja liikkumisesta huolehtiminen on nyt entistä tärkeämpää.

Koronakriisin aikana on entistä tärkeämpää kuunnella asiakkaita tarkalla korvalla. Asiakaslähtöisessä prosessien ja palveluiden kehitystyössä kuuntelemme ja osallistamme yrittäjäasiakkaitamme jatkuvasti eri keinoin. Teemme niin, jotta voimme tarjota entistä parempaa palvelukokemusta.

Koronan muututtua pandemiaksi useat ihmiset ovat lamaantuneet ja monet ovat selviytymismoodissa. Kaikki eivät toimi kriisissä näin ja oma työyhteisöni on tästä hyvä esimerkki. Eristäytyessämme omiin kotitoimistoihimme alkoi porukkamme heti suunnitella, miten voisimme olla yhteisöllisiä ja oppia toisiltamme. Nyt on aikaa, kun asiakastyöhön liittyvät päivittäiset tehtävät on siirretty syksyyn tai peruutettu kokonaan.

Koronavirusepidemian laajeneminen pandemiaksi on yllättänyt myös sijoitusmarkkinat ja talouden toimijat monella tavalla. Poikkeuksellinen tilanne pakottaa tarkastelemaan myös yhtiökokoussesongin käytäntöjä uudelleen.

Muutamassa päivässä valtaosa asiantuntijaorganisaatioista on siirtynyt koronaviruksen vaikutuksesta etätyöhön. Ajatellaan, että työn tekeminen jatkuu normaaliin tapaan, fyysinen paikka vain on eri. Moni kuitenkin kohtaa nyt ensimmäistä kertaa niin sanotun uuden työelämän vaatimukset.

Olen viime vuosina havainnut kaipaavani hektisessä ja muuttuvassa maailmassa entistä enemmän systeemiajattelua. Maailma on monimutkainen systeemi, eivätkä nykyiset yritysten organisoitumismallitkaan ole kovin yksinkertaisia. Systeemien ja organisaatioiden kehittämiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä nykyisen hötkyilyn ja osaoptimoinnin sijaan.

Näin lauletaan keskisuomalaisten laulussa. Ja kallista täällä onkin. Kallis elää, kallis yrittää, kallis maksaa palkkaa, ja kallis tulla sillä toimeen. Meillä on myös hyvin kalliit vauvat. Ehkä maailman kalleimmat, ainakin sikäli, että ne alkavat Suomessa käydä hyvin harvinaisiksi. Syntyvyys on alentunut 30% viimeisen kymmenen vuoden aikana.