Blogit ja artikkelit

Digitalisaatiossa ja alustataloudessa tapahtui viime keväänä merkittävä loikka eteenpäin. Myös työkykyjohtamisessa ollaan siirtymässä kohti alustataloutta.

Toimistotyöntekijät palaavat työpaikoille koronakevään ja -kesän jälkeen monia huolia mielessä. Pitkä ja hyvin erikoinen koronakevät vaati veronsa ja kesä tuli tarpeeseen. Samalla alkoi pohdinta, mikä on uusi normaali, jossa tulemme työskentelemään. Vähemmälle jäi se, miten ihmeessä sopeudumme takaisin normaalimpiin ympyröihin.

Kun tavoittelemme eläkevarojen sijoittamista hiilineutraalisti vuoden 2035 loppuun mennessä, meidän on käytävä läpi kaikki mahdollisuudet pienentää hiilijalanjälkeä. Yksi tärkeä keino on kiinnittää huomiota siihen, millaisia indeksejä passiiviset sijoitustuotteemme seuraavat.

Koronakevään aikana olemme opetelleet uusia rutiineja arkeemme. Nyt kesällä on hyvä aika tarkastella omia uusia oppeja ja oivalluksia.

Kulunut kevät on ollut monessa mielessä poikkeuksellinen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tehokkaiden rajoitustoimien seurauksena koronavirusepidemia on taittunut niin meillä Suomessa kuin muuallakin Euroopassa, ja katseet ovat kääntyneet talouksien asteittaiseen avaamiseen. Tämä tulee todella tarpeeseen sillä jokainen viikko eristystä ja sulkutoimia lisää kustannuksia ja myös inhimillistä kärsimystä, kun velkakuorma kasvaa, yrityksiä kaatuu, ihmisiä joutuu lomautetuksi tai työttömäksi ja eristäytymisen sosiaaliset ongelmat pahenevat.

Mitä tarkemmin työkykyriskiin vaikuttavat tekijät tunnistetaan, sitä varmemmin saadaan vaikuttavia tuloksia aikaan. Entä miten valita vaikuttavimmat toimet?

Asiantuntijat ovat tukka pystyssä ja venyneissä vaatteissa videoyhteyden päässä, eikä heidän ulkoisesta habituksestaan voi päätellä heidän tämän hetkisestä työkyvystä mitään. Vihreä valo palaa työntekijän koneessa kello 4 yöllä, eikä tämäkään ole tässä tilanteessa tavatonta tai sellainen signaali, josta pitäisi väistämättä huolestua. Se, että kolmen pienen lapsen vanhemmalla, joka on pakotettu etätöihin, on raportti täynnä virheitä ja näkyy, ettei keskittyminen ole ollut kohdallaan, on lähinnä ymmärrettävää.

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on varmasti yrittäjän uran jännittävimpiä tapahtumia. Vajaa puolet Suomen yrittäjistä kasvaa työnantajien sarjaan ja työllistää vähintään yhden henkilön.

Moni meistä on viimeisten viikkojen aikana rajoittanut sosiaaliset kontaktinsa minimiin. Koronarajoitusten vuoksi olemme myös pysyneet kotona huomattavasti aiempaa enemmän. Etätyöskentelyssä on monia hyviä puolia, kuten työmatkojen vähenemisestä syntynyt ylimääräinen aika arkeen.