Pandemia muutti työelämää – rakennetaan yhdessä luottamusta uuteen arkeen
Kulunut kevät on ollut monessa mielessä poikkeuksellinen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tehokkaiden rajoitustoimien seurauksena koronavirusepidemia on taittunut niin meillä Suomessa kuin muuallakin Euroopassa, ja katseet ovat kääntyneet talouksien asteittaiseen avaamiseen. Tämä tulee todella tarpeeseen sillä jokainen viikko eristystä ja sulkutoimia lisää kustannuksia ja myös inhimillistä kärsimystä, kun velkakuorma kasvaa, yrityksiä kaatuu, ihmisiä joutuu lomautetuksi tai työttömäksi ja eristäytymisen sosiaaliset ongelmat pahenevat.
Koronakriisin seurauksena globaali talous ajautui taantumaan ja ennusteiden mukaan tämä aiheuttaa meillä Suomessa vähintään viiden ja pahimmillaan yli kymmenen prosentin laskun tämän vuoden bruttokansantuotteeseen. Skenaarioiden vaihteluväli on poikkeuksellisen suuri, mikä kertoo siitä, että epävarmuustekijöitä on runsaasti. Viruksen leviämiseen ja kehityskulkuihin liittyy paljon asioita, joita emme vielä tiedä ja joihin kaikkiin emme voi edes vaikuttaa. Mutta talouden toipumiseen liittyy paljon myös sellaista, joihin me yhteiskunnan eri toimijat, mukaan lukien yritykset ja yksilöt, voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa.
Enemmän luottamusta uuteen arkeen
Nyt kun taloutta käynnistetään uudelleen, on päällimmäisenä kysymyksenä, miten teemme sen mahdollisimman turvallisesti ja niin, ettei uutta virusaaltoa pääsisi syntymään. Poliittisilla päättäjillä ja viranomaisilla on iso vastuu kansallisista rajoituksista ja suosituksista ja siten talouden käynnistämisestä. Mutta käytännön arkeen vaikuttavia päätöksiä tehdään koko ajan myös muualla. Yrityksissä ja työpaikoilla pohditaan nyt samoja kysymyksiä: palaammeko etätöistä toimistolle kaikki kerralla vai vaiheittain, tapaammeko asiakkaita kasvotusten, järjestämmekö kokouksia ja tapahtumia fyysisesti vai pelkästään etäyhteyksillä, miten saamme asiat sujumaan ja liiketoiminnan pyörimään niin että samalla varmistamme henkilökunnan, asiakkaiden ja vieraiden turvallisuuden? Ja kun nyt sovimme ja päätämme näin, onko suositus jo viikon päästä vanhentunut?
Epävarmuutta on paljon, ja käytäntöjä ja toimintamalleja tulee olla valmius päivittää jatkuvasti sitä mukaa, kun uutta tietoa saadaan. Yhtä ja kaikille sopivaa ratkaisua ei varmasti ole löydettävissäkään. Mutta voimamme yhdistämällä ja parhaita käytäntöjä jakamalla, voimme kaikki oppia toisiltamme ja rakentaa yhdessä luottamusta uuteen arkeen ja toivottavasti nopeuttaa kriisistä toipumista.
Me Ilmarisessa olemme halunneet kertoa omista kokemuksistamme avoimesti. Olemme julkaisseet toimitiloihin paluun periaatteemme (pdf) verkkosivuillamme. Kerromme mielellään toimintamalleistamme asiakastapaamisissa, ja jaamme oppejamme ja vaihdamme kokemuksia. Siksi halusimme myös osallistua elinkeinoelämän yhteiseen Enter2020-kampanjaan. Kampanjassa yritykset jakavat parhaita käytäntöjään turvallisen arjen avaamiseksi.
Etätyöstä lisää työtehoa
Tältä keväältä on jo kertynyt paljon uutta tietoa ja oivalluksia myös etätyöstä. Meillä oli onneksi siitä paljon kokemusta jo aiemmalta ajalta sekä käytännössä testatut välineet ja toimintamallit. Myös henkilöstömme kokee etätyön sujuneen hyvin: kyselyssämme valtaosa kertoi olevansa kokonaisuutena tyytyväinen etätyöhön ja yli 60 % arvioi oman työtehonsa parantuneen. Lisäksi olemme pitkään seuranneet henkilöstön työvirettä säännöllisellä pulssikyselyllä, joka kertoo muutoksista nopeasti. Työvireemme ei ole kevään aikana laskenut, vaan mittareissa on tapahtunut jopa hienoista nousua.
Työtehtävät ja työntekijöiden tilanteet kuitenkin vaihtelevat, ja moni on kertonut työn ja arjen yhteensovittamiseen liittyvistä haasteista. Olemme hyödyntäneet etätyökyselyistä saatuja palautteita ja miettineet, miten vastuullisena työnantajana voimme tukea henkilöstöä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Olemme järjestäneet esimiehille valmennusta ja tukea etäjohtamisessa. Otimme nopeasti käyttöön uudenlaisia toimintatapoja helpottamaan etäarkea. Työntekijämme ovat esimerkiksi voineet tilata henkilöstöravintolan lounaita kotiin kuljettuna myös perheenjäsenille. Työntekijöiden lapsille olemme tarjonneet mahdollisuuden osallistua ohjattuun lapsiparkkitoimintaan etäyhteyden välityksellä ja rajoitusten lievennyksen jälkeen myös paikan päällä.
Vaikeasta tilanteesta oppia uudistumiseen
Osa uusista käytännöistä voi jäädä poikkeusajan kokeiluiksi, mutta osa voi muuttua pysyviksi toimintamalleiksi, kun aikanaan pääsemme arvioimaan korona-ajalta kertyneitä oppeja ja kokemuksia. Voisi ajatella, että tulevaisuuden työelämän keinoja on pandemian takia saatu huippunopealla aikataululla käyttöön ja kriisistä on seurannut jotain hyvääkin. Toivottavasti mahdollisimman moni muukin yritys jakaa omia kokemuksiaan.
Uudenlainen tilanne pakottaa meidät kaikki miettimään uusia ratkaisuja, mutta se on samalla mahdollisuus oppia uutta ja uudistaa toimintatapoja. Itse uskon siihen, että yrityksen arvot ja niiden merkitys käytännön toiminnassa tulevat parhaiten esiin kriisissä. Me Ilmarisessa pidämme huolta asiakkaistamme ja henkilöstöstämme ja toimimme avoimesti, vastuullisesti ja yhdessä menestyen niin tavallisessa arjessa kuin poikkeusoloissakin.
Yhdessä ratkaisemme tämänkin kriisin tuomat haasteet - tule mukaan jakamaan ajatuksia ja käytännön ratkaisuja turvallisen arjen rakentamiseen Enter2020-haasteeseen (enter2020.fi)!
Jouko Pölönen
toimitusjohtaja
Ilmarinen
@JoukoPolonen
Lue lisää:
-
Sylikkäin vs etätyö 5.6.2020 klo 14.18
Tervetuloa Ilmarinenkin etätyön ihmeelliseen maailmaan. Kunhan etätyö ei lisää kustannuksia eivätkä asiakkaat kärsi, mieluummin etätyö kuin myös Ilmarisella käytetty vieri viereen ahdettu avokonttorimalli.Vastaa kommenttiin
-
Pyörä jo keksitty 9.6.2020 klo 12.17
Etätyötä on tehty jo 1990-luvulta, joten ei ole mikään uusi ilmiö. En ymmärtänyt tämän kirjoituksen tarkoitusta. Ei tarvitse "pyörää" keksiä uudelleen, se (etätyö) on keksitty jo 30 vuotta sitten. Elämme pandemian aikaa, niin tottakai sen myötä elämämme on muuttunut. On ihan luonnollista huolehtia toisistamme. Tämän YT-aikakauden ja irtisanomisten keskellä, Ilmarisen on turha nostaa itseään jalustalle. Olisiko kannattanut sen sijaan huolehtia henkilökunnasta tarjoamalla heille loppuelämän työpaikat ja jättää siirtymättä ahtaisiin avotiloihin jotka on kaikkien tautien tartuntapesäke.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Hyvästit taukohuoneelle - täältä tullaan eläke!
Kollegat ja kaverit kyselevät, miltä tuntuu lähteä eläkkeelle. Olen huomannut vastaavani jokaiselle eri tavalla, koska rehellinen vastaus on: en tiedä.
Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa
Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.