Blogit ja artikkelit

Työelämä muuttuu, ajattelemme – mutta miten se muuttuu? Internet tietenkin muutti työtä, ja nyt koronan vauhdittama etätyö ja edelleen hybridityö tekevät samaa. Kymmeniä vuosia työelämässä olleet muistavat varmasti, miten sähköposti, tekstiviestit ja älypuhelimet tulivat ja miten kaikki viestiminen helpottui ja nopeutui, mutta uudenlainen tavoitettavuus saattoi aiheuttaa myös yllättävää kuormittumista.

Meillä Ilmarisessa saa tehdä kehittyneillä teknologioilla yhteiskunnallisesti näkyvää työtä. Työeläkeala perustuu dataan, joten tietoteknisesti ala on varsin kehittynyt ja tarjoaa mielenkiintoisia haasteita. Haluamme myös kertoa opiskelijoille työeläkealan digitalisoitumisesta, joten teemme työtämme näkyväksi opiskelijayhteistyön kautta.

Hybridityö eli työn vuorottelu työpaikan ja etätyön välillä puhututtaa monella työpaikalla. Mitä linjauksia hybridimalli tarkoittaa meidän työpaikallamme? Mitä saavutamme ja toisaalta menetämme hybridityön ollessa osa arkea? Tarvitsemmeko pelisääntöjä vai luotammeko maalaisjärkeen? Oli niin tai näin, hybridityö asettaa uudenlaisia odotuksia esihenkilötyölle sekä uusia rakenteita vuorovaikutukselle.

Lehdet, verkkosivut ja sosiaalinen media ovat täynnä ajatuksia ja vinkkejä työelämän kasvavien vaatimusten aiheuttaman ylikuormittumisen varhaiseen havaitsemiseen ja siltä suojautumiseen. On hyvä, että työelämän vaatimuksista keskustellaan. Keskeinen ongelma tässä keskustelussa on käsitys työstä lähtökohtaisesti myrkyllisenä ja työelämästä vastakkainasetteluna, missä työ aina vaatii ja ihminen koittaa epätoivoisesti luovia oman jaksamisena äärirajoilla eteenpäin.

Mietityttävätkö työpaikallasi työntekijöiden jaksaminen ja mielenterveys, varhainen tuki tai työhön paluun keinot? Entä työterveysyhteistyön toimivuus? Kun tarvitset tukea työkykyjohtamisen kehittämisessä, saat asiantuntijoiltamme käytännön neuvoja ja konkreettisia ratkaisuja yrityksesi arkeen. Päätät itse sinulle parhaiten sopivan sparrausajankohdan varaamalla ajan verkossa.

Terveydenhuollossa korostetaan sairauksien varhaista toteamista, jolloin hoitotulokset ovat parempia. Siksi on hyvä, että mielenterveyden häiriöistä puhutaan aikaisempaa enemmän, kun esillä on tunnettuja henkilöitä kertomassa omista paranemistarinoistaan ja mielenterveyden ongelmiin liitetty ikävä leima on vähentynyt. Tämä kaikki auttaa tarpeen ja tarjonnan kohtaamisessa terveydenhuollossa edellyttäen, että hoidon tarve on todellinen ja hoitoa saavat siitä eniten hyötyvät.

Onko työyhteisön työkyky vain työntekijöiden hyvinvoinnin summa, vai ihan oma ilmiönsä? Entä jos yksittäisen työntekijän etu ja työyhteisön hyvinvointi ovat ristiriidassa keskenään? Tulevaisuuden laboratoriossa pohdittiin, kenen vastuulla työyhteisön työkyky on, ja miten siitä voidaan huolehtia.

Arkisten velvollisuuksien pyörittäminen syksyn pimenevissä päivissä voi tuntua ajoittain kuormittavalta. Lähestyvän joululoman odottelun sijaan huomiota kannattaakin suunnata omasta jaksamisesta huolehtimiseen, vaikka kalenteri näyttäisi kuinka täydeltä. Oman jaksamisen ja mielen hyvinvointia edistävien asioiden vaaliminen sopivan itsekkäästi välittyy arkeen lisääntyneenä jaksamisena, tarmokkuutena ja hyvinvointina.

Arkkitehti Mikko Junturalla on yli 30 vuoden kokemus alalta. Juntura on opiskellut suomalaisten gurujen ohjauksessa ja kokenut suunnittelun muutoksen työtapojen digitalisoituessa. Suunnitteluhuoneen toimitusjohtaja näkee nykypäivän arkkitehdin työn ongelmanratkaisuna, ja toivoo myös eläkevakuuttajalta ketterää palvelua.