Blogit

Sota aiheutti energiakriisin - miten Eurooppa pärjää uudessa tilanteessa?

Vuosi 2022 on ollut yllättävien poliittisten ja taloudellisten kulkusuuntien aikaa, jossa Euroopassa vallinnut status quo on peruuttamattomasti poissa. Entiseen tuskin on palaamista. Venäjän aloittama Ukrainan invaasio on monille maille tarkoittanut, ettei ulkopoliittiseen pelaamiseen ole enää varaa. Toisin kuin vuoden 2014 Krimin miehityksen yhteydessä, nyt on monille tullut aika valita leiri, jota haluaa nykyisessä poliittisessa ympäristössä kannattaa. Euroopan energiamarkkinat ovat tilanteesta johtuen sekaannuksen tilassa, mikä luonnollisesti kiinnostaa myös eläkesijoittajaa.

Sodan aiheuttama uusi asetelma aiheuttaa harmaita hiuksia etenkin maille, jotka ovat käyneet Venäjän kanssa onnistuneesti kauppaa jo pitkään. Itäinen naapurimme on ollut monille elintärkeä energian kauppakumppani. Kivihiili ja muut fossiiliset polttoaineet eivät ympäristövaikutustensa vuoksi enää vuosituhannen vaihteessa olleet kovin houkuttelevia lippulaivoja länsimaiden energiantuotannolle, ja uusiutuvat energialähteet eivät ole yksinään pystyneet energiatasapainoa kausittaisuutensa vuoksi ylläpitämään. Ydinvoimaa vastustanut Saksa löysi Venäjältä ehtymättömän varaston maakaasua, ja pian muu Eurooppa seurasi perässä.

Liian houkutteleva ostokohde

Maakaasu on halpa ja helposti putkissa kuljetettava energianlähde, jolla ei ole yhtä tahrattua mainetta kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Sitä saa vuoden ympäri, eikä sen käytettävyys riipu sääolosuhteista. Maakaasussa on kuitenkin yksi ongelma, joka ei juuri normaalitilanteissa häiritse.

Maakaasun kuljettamiseen vaaditaan nimittäin kallis ja sofistikoitunut infrastruktuuri. Se voidaan kylmentää nestemäiseen muotoon ja kuljettaa säiliöaluksissa Atlantin yli Eurooppaan, jossa se muutetaan takaisin kaasumaiseen muotoon erityisissä terminaaleissa. Huomattavasti helpompi ja halvempi tapa on kuitenkin rakentaa kaasun kuljettamiseen tarkoitettu putki, jonka avulla kaasu kuljetetaan suoraan valmistajalta vastaanottajan jakeluverkkoon. Tällaiset putket, kuuluisimpana Saksan NordStream 1, olivatkin niin hyvä ratkaisu, että monet valtiot etenkin Venäjän lähistöllä päättivät tuoda suurimman osan kaasumaisesta energiastaan niiden kautta.

Ja nyt päästään Euroopan nykyisen energiaongelman ytimeen. Kun Venäjä päätti puolittaa kaasuvientinsä ensin kerran, ja myöhemmin vielä kerran, ei Euroopalla ja etenkään Saksalla ollut ratkaisua ongelmaan. Mikäli maan lähes koko energiainfrastruktuuri rakentuu muutaman putken varaan ilman vaihtoehtoa vaihtaa joustavasti tuojaa, tarjontaleikkaukset vaarantavat koko järjestelmän kestävyyden.

Riippumatta siitä, onko tuonnin supistamisen taustalla oikeasti rikkinäinen turbiini* vai jokin muu ongelma, pitää Euroopan silti keksiä ratkaisu uhkaavaan energiapulaan. Vuoden aikana kaasun hinta on hypännyt katosta läpi, ja lähes jokainen kaasunkuljetuslaiva maailmalla on kääntänyt keulansa kohti Eurooppaa.

Euroopan suunnitelmat vihreästä siirtymästä ottivat takapakkia, ja kivihiilivoimalat saivat elinkaareensa jatkoaikaa.

Lähde: Laskettu Eurostatin datasta

Kaasun riittävyys ja miksi sillä on väliä

Eurooppalaiset kaasuvarastot on rakennettu tasaamaan kulutusta talven ylitse, ei toimimaan hätävarantoina suurimman kaasuntuojan kääntäessä hanaa kireämmälle. Viime vuoden kulutusmäärillä kaasu tuskin tulee monissa valtioissa riittämään. Kaasun kulutuksessa onkin monilta osin otettu jo ”löysät pois”, ja esimerkiksi Saksassa katuvaloja on päätetty himmentää sekä ulkoilma-altaiden lämmitystä vähentää. Kulutuksen rajaamisessa voi pienillä, melko harmittomilla toimenpiteillä muodostaa suuren yhteisvaikutuksen. Vain aika näyttää, riittävätkö nämä keinot yksinään. Tällaisia toimia on kuitenkin vaikea kvantifioida. Se, että Saksan viranomaiset kesäkuussa arvioivat täyden alasajon tapauksessa kaasun riittävän 10 viikkoa**, ei anna erityisen ruusuista kuvaa tulevasta talvesta.

Energiakriisillä on vaikutusta muuhunkin kuin tulevaan termostaatin lämpötila-asetukseen. Ilmarisella kaasu- ja energiamarkkinoita seurataan etenkin laajojen taloudellisten vaikutusten vuoksi. Mikäli Euroopassa nähdään kysynnän supistamista ja kaasun sääntelyä yksityisellä sektorilla, tai kotitalouksien sähkölaskujen räjähtämistä, on sillä kauaskantoisia seuraamuksia yritystoimintaan, inflaatioon ja arvopaperimarkkinoihin. Kun kaasukriisi lisää inflatorisia paineita energiahintojen noustessa ja samalla fragmentoitumista Euroopan sisällä, Venäjän energiasta riippuvaisimmat maat ottavat tulevana talvena enemmän takkiin. Riski jakautuu myös yksittäisten maiden sisällä, koska suuri osa kaasusta on pienen yrityssektorin käytössä. Energia- ja kemianteollisuus ovat tarjonnan supistumiselle erityisen alttiita.

Vaikka energiakriisin tarkat askelkuviot ovat vielä tanssimatta, yleinen kuva on kaikille selvä. Halvan venäläisen kaasun ostaminen on lopulta maksanutkin meille maltaita. Euroopan pitää keksiä itsensä energiamarkkinoiden toimijana uudelleen, ja polku tähän tuskin on täysin mutkaton.

Vlad Burian
juniorianalyytikko, kesäharjoittelija
Ilmarinen

Vlad Burian työskentelee ensimmäistä kesäänsä Ilmarisella. Hän analysoi ja mallintaa allokaatiotiimissä makrotaloudellisia ja muita markkinailmiöitä sekä avustaa salkunhoitajia työssään.

Lue lisää

* Lähde: https://www.nytimes.com/2022/07/25/business/russia-gazprom-germany-gas.html
** Lähde: https://fortune.com/2022/06/24/germany-gas-storage-supply-10-weeks-russian-exports-autumn/

  • Mikael Seppälä 17.8.2022 klo 09.41
    Ei sota tätä aloittanut! Vahvisti vain syklin. Aivan käsittämättömän typerällä tavalla hoidettu viher siirtymä on tämän takana! Alennettiin jakelujevelvoitetta ja heti hinnat aleni...Hmm missä vika
    Vastaa kommenttiin
    • kari ruotsalainen 22.8.2022 klo 09.38
      aivan. vihervasemmisto laittoi ensin kiinni toimivat voimalat ja sitten kampaviinereitä syödessään pohti mistä saataiin energiaa. no vähennetään kulutusta.saksassa on on ollut kylmä normitalvinakin saati nyt
      Vastaa kommenttiin
    • Helka Karttunen 29.8.2022 klo 09.11
      Tälle juniorianalyytikolle pitäisi jonkun kertoa todelliset syyt. Venäjän vastaiset pakotteet olivat " piste iin päälle". Tuho alkoi kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta.
      Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 28.5.2024

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Uusi työkyvyttömyyseläkeindeksimme ennustaa työkyvyttömyyden yleisyyttä. Voidaanko tarkemmilla ennusteilla taklata työkyvyttömyyttä entistä paremmin?

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Lisää ajankohtaisia artikkeleita