Blogit

Vain yksi asia saa ihmiset oikeasti liikkumaan työpaikoilla

Eurojen lisääminen henkilöstön liikuntaseteleille on vaivaton valinta. Näiden eurojen kuluttaminen vapaa-ajan liikkumiseen onnistuu myös varsin helposti – ainakin heiltä, jotka ovat muutenkin motivoituneita liikkumaan. Tuoreimman Henkilöstöliikunnan barometrin mukaan kuitenkin useampi kuin joka kolmas jättää liikuntaedun käyttämättä.

Työpaikoilla kannattaisi ajatella henkilöstön liikkumista laajemmassa mittakaavassa, koska valitettavasti edes tunnin hikoilu työpäivän päätteeksi kuntosalilla ei ole riittävä terveyden näkökulmasta, jos sitä edeltää kahdeksan tuntia paikoillaan istumista. Vähintään yhtä tärkeää on tauottaminen mahdollisimman usein sekä kevyt liikuskelu päivän mittaan.

Vuosittaisen eurojen lisäämisen sijasta huomio kannattaisi jokaisella työpaikalla kiinnittää siihen, miten meidän työympäristömme ja toimintatapamme tukevat liikkumisen lisäämistä työpäivän aikana. Onko kulttuurimme liikkumismyönteinen?

Kävellen tai tanssien infoon?

Kaikki liikkumiseen kannustavat panostukset eivät vaadi yritykseltä suuria taloudellisia investointeja. Esimerkiksi liikunta-aktiivisuutta tukevien kampanjoiden järjestäminen on edullista, koska ne usein vaativat vain HR:n tai jonkun muun tahon työpanosta.

Osa liikkumisen kannustavista käytännöistä on myös täysin ilmaisia! Aktiivisten kokouskäytäntöjen luominen tai taukoliikkumiseen kannustaminen ei vaadi kuin mahdollisuuksien antamista, esimerkin näyttämistä ja viestintää. Pakollisen infotilaisuuden kokouskutsussa voi kertoa, että infoa voi kuunnella myös luurit korvissa ulkona kävellen tai kotona tanssien. Kustannukset nolla ja terveyshyödyt sata.

Jos organisaatio ei aina kävelypalaveriin taivu, niin voi siellä ahtaassa neukkarissakin pitkän palaverin keskeyttää nostattamalla osallistujat jalkeille ja vaikka heiluttelemalla kroppaa minuutin verran. Jumppahetket toimivat myös fyysisemmässä työssä ruumista ja mieltä elvyttävänä liikuntana.

Kenen vastuulla liikunta on?

Kenen vastuulla liikkumisen lisääminen työpaikoilla oikeastaan on? No tietenkin juuri sinun, joka havaitset, että organisaatiossanne olisi tarvetta muutokselle kohti liikkuvampaa työpaikkaa.

Hyviä (ja ilmaisia) käytäntöjä voi lähteä toteuttamaan kuka tahansa. Jos sinun roolissasi ei ole mahdollisuutta vaikuttaa isompiin käytäntöihin, vie asiaa eteenpäin. Mikäli saat vastauksena mutinaa taloudellisista syistä, voit vaikka linkata mukaan Liikkuvan Työelämän (liikkuvatyoelama.fi) idealistan maksuttomista ja nopeista ratkaisuista liikunnan lisäämiseen työpaikoilla.

Jos tutkittu fakta henkilöstöliikunnan tilasta kiinnostaa enemmän, lisää tietoa löytyy Liikkuva aikuinen -ohjelman julkaisemasta Henkilöstöliikunnan barometrista (liikkuvatyoelama.fi).

 Elsi Luomi   
@ElsiLuomi(twitter.com)
liikuttaja, Ilmarinen   

Elsi Luomi jakaa vinkkejä liikunnan lisäämiseen työyhteisöissä myös Ilmarisen Instagramissa. (instagram.com)

Tutustu myös:

  • Poimi vinkit työpaikkasi arkeen TyökykyAreenasta. Saat meiltä uusia ideoita, tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyriskin hallintaan.
  • Irma Asikainen 28.8.2022 klo 07.09
    Minusta kuulostaa edelleen vähän oudolta, että ulkoilusta/liikunnasta huolehtiminenkin on nykyään ulkoistettu työnantajan vastuulle. Eikö sen pitäisi olla jokaisen henkilökohtainen asia? Sanonta, "kannettu vesi ei kaivossa pysy", pitää tässäkin paikkansa, eikä liikunnan iloa rahalla pysty pitkän korvaamaan. Muutaman kerran liikkuminen kun ei juuri kunto kohenna.
    Vastaa kommenttiin
    • Elsi Luomi 31.8.2022 klo 12.21
      Hei Irma! Kiitos kommentistasi. Tottahan se on, ettei työnantajalle voi kokonaan liikuntaa ulkoistaa. Koen kuitenkin, että koska valtaosa aikuisväestöstä viettää suuren osan ajasta työpaikoilla, on työpaikkojen hyvä kantaa kortensa kekoon terveyden edistämisen suhteen myös liikkumisen keinoin. Ja kuten totesit, muutaman kerran liikkuminen ei kuntoa kohenna eli puhtaasti terveyden näkökulmasta olisi juurikin syytä tarkastella esimerkiksi sitä istumisen tauottamista kerran vuodessa järjestettävän liikuntapäivän sijasta!
      Vastaa kommenttiin
  • Juha Hämäläinen 29.8.2022 klo 13.50
    Lasketaan toimistojen lämpötilaa 14C tasoon niin liikkuminen työpaikoilla lisääntyy ja vihreä siirtymä etenee
    Vastaa kommenttiin
  • Tapio Miettinen 29.8.2022 klo 14.21
    Työnantaja ei ole vastuussa työntekijöidensä liikkumisesta. Työeläkevarojen kohdentaminen työeläkeyhtiöiden henkilöstön liikkumiseen on perusteltava hyvin.
    Vastaa kommenttiin
    • Elsi Luomi 31.8.2022 klo 12.23
      Hei Tapio! No just näin, loppupeleissä vastuu on aina yksilöllä itsellään, mutta liikkumista tukevien taikka sitä passiivisuutta vähentävien toimintamallien luominen myös työpaikoille on kaikkien etu.
      Vastaa kommenttiin
  • KimmoK 31.8.2022 klo 10.03
    Omassa työpaikassani työntekijä saa käyttää tunnin viikottaisesta työajasta liikuntaan. Se on monet edesauttanut lähtemään liikkumaan. Työsession tauottamisessa polarin ranneke on ollut hyvä. Kun se väräjää, on aika lähteä tup* ...eh... tupakierrokselle. Taukojumppatila / lepohuone vois olla hyvä korvike tupakkitapaiselle tauottajalle.
    Vastaa kommenttiin
    • Elsi Luomi 31.8.2022 klo 12.26
      Hei Kimmo! Huippu etu teillä käytössä, toivottavasti olet itsekin hyödyntänyt tuota etua tauottamisen lisäksi.
      Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 28.5.2024

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Uusi työkyvyttömyyseläkeindeksimme ennustaa työkyvyttömyyden yleisyyttä. Voidaanko tarkemmilla ennusteilla taklata työkyvyttömyyttä entistä paremmin?

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Lisää ajankohtaisia artikkeleita