Mitkä ihmeen kyvykkyydet? Osaamisella ja asiantuntijuudellahan kilpailu voitetaan – vai voitetaanko?
Törmään työssäni usein keskusteluun osaamisesta, asiantuntijuudesta ja näiden molempien kehittämisestä. Välillä innostumme myös puhumaan ”strategisista ydinosaamisista” sekä ”tulevaisuuden metataidoista”. Eikä ihme – osaaminen linkittyy mitä suuremmissa määrin yritysten kilpailukykyyn. Ja ihmisten työkykyyn, koska ilman hyvää työkykyä ei tehdä hyvää tulosta.
On töitä, jossa itsenäinen asiantuntijatyö ja siihen liittyvä osaaminen on kaiken a ja o. Näillä tekijöillä on syvää erityisosaamista, jota tarvitaan ja jota harvalla on. He luovat lisäarvoa jakamalla tätä uniikkia osaamista ja ymmärrystä muille.
Sitten on suurin osa muista töistä, joissa luodaan lisäarvoa porukalla. Maijan asiantuntijuus yhdistyy Terhin osaamiseen, joka yhdistyy Pekan osaamiseen, mikä yhdistyy asiakkaan osaamiseen, tarpeeseen ja toimintaan. Eikä tämän kaiken yhdistyminen tapahdu itsestään, vaan taustalla on erilaisia toimintamalleja, prosesseja ja järjestelmiä, joiden on tarkoitus tukea tätä yhteistä luomisprosessia.
Millainen on organisaation kyvykkyys?
Osaamisen kokonaisuuksien yhdistymistä voi kutsua organisaation kyvykkyydeksi. Missä meidän on oltava kilpailukykyinen? Miten rakennamme kilpailukykyä ja menestystä kokonaisvaltaisesti yhdessä? Miten tuomme ihmiset ja resurssit yhteen varmistamaan kaikkein vaikuttavin lopputulos? Kun tehtävät ja palvelut vastaavat ”mitä?”-kysymykseen niin kyvykkyydet vastaavat kysymyksiin ”miten?” ja ”millä?”. Organisaation kyvykkyydet luovat lopulta sen identiteetin – määrittelevät minkälainen se on ja missä se on hyvä.
Kyvykkyyksien johtaminen on kokonaisvaltaista ja johdonmukaista organisaation suunnan, tavoitteiden, kulttuurin, rakenteiden, toiminnan, osaamisen sekä prosessien kehittämistä. Kun edellä mainittuja organisaation ominaisuuksia kehitetään yhdessä, kehittyvät samalla myös kyvykkyydet. Ydinkyvykkyyksiä ei voi olla isoa liutaa per organisaatio eli johdon täytyy ne valita. Ydinkyvykkyyksiksi voivat muodostua täysin uudet, aiemmin puuttuvat tai vasta tunnistetut kyvykkyydet. Ja kyvykkyydet ovat muuttuvia, koska arvon luominen muuttuu asiakkaiden tarpeiden muuttuessa.
Miksi kyvykkyyksien ymmärtäminen on tärkeää?
Jos fokusoimme yksittäisten henkilöiden tai tiimien osaamisen tai asiantuntijuuden kehittämiseen, emme riittävästi huomioi muita tärkeitä, onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Sitten petytään muutokseen, jota ei saadakaan aikaiseksi. Yksittäiset muutoksentekijät turhautuvat ja väsyvät. Luottamus ja sitoutuminen heikkenee ja ihmiset kyynistyvät.
Kyvykkyyksien kehittäminen edellyttää johtamisen uudelleenajattelua. Johtamisen vanhassa maailmassa keskiössä ovat toimenpiteet, joilla strategian mukaiset tavoitteet saavutetaan. Johtamisen uudessa maailmassa keskiössä on kyvykkyydet, joilla strategian mukaiset tavoitteet saavutetaan. Tämän painopisteen muutos tuo lopulta myös sen strategisen ketteryyden, jota tässä maailmassa tarvitaan. DreamLeader Oy:ssä tämä on oivallisesti kiteytetty: ”Kulttuuri syö strategian. Kyvykkyys syö kulttuurin.”
Minna Gentz
Asiantuntijajohtaja/Director, Customer Insight
Ilmarinen
- Ilmarinen on mukana Osaamisen viikolla–11.9.2022. Kampanjan tavoitteena on auttaa ihmisiä huomaamaan osaamistaan, tekemään sitä näkyväksi ja nostaa aihetta julkiseen keskusteluun.
- Poimi vinkit työpaikkasi arkeen TyökykyAreenasta. Saat meiltä uusia ideoita, tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyriskin hallintaan.
Lisää aiheesta
Moni nainen voisi olla yrittäjä, mutta miettii vielä hetken
Naisyrittäjien määrä on pysynyt viime vuosina melko tasaisena: noin joka kolmas yrittäjä on nainen. Yrittäjyys ei siis ole naisille vieras ajatus, mutta usein jokin estää ottamasta ensiaskelta ja aloitus lykkääntyy.
Liikuntaetu ei pelasta, jos työpäivä kuluu paikallaan
Moni työpaikka haluaa panostaa henkilöstön hyvinvointiin liikuntaa ja liikkumista tukemalla. Ilmiö on pelkästään positiivinen, sillä fyysisen aktiivisuuden tiedetään tukevan jaksamista, vireyttä, palautumista ja työkykyä. Keinoja on olemassa lukuisia, mutta mihin olisi syytä panostaa ja mitä näkökulmia kannattaa huomioida?
Eläkekeskustelussa tarvitaan malttia – järjestelmä ei ole rikki
Kun julkinen talous on tiukilla, katse kääntyy helposti eläkkeisiin. Se on ymmärrettävää, mutta keskustelussa on tärkeää erottaa kaksi asiaa toisistaan: valtiontalouden paineet ja työeläkejärjestelmän oma rahoituksellinen tila.