Eläketieto lähelle sinua? - kansa vastasi “kyllä kiitos”!
Me työeläkevakuuttajat elämme ja hengitämme työeläkettä. Puhumme sen merkityksestä omaan toimeentuloon ja tiedämme, kuinka tärkeästä turvasta on kyse. Mutta entäpä suurin osa suomalaisista. Tuntevatko he työeläketurvansa tai pitäisikö edes tuntea? Onko sillä nyt niin väliä?
Olemme vuosia ajatelleet, että koska olemme luoneet alalla maanmainiot verkkopalvelut ja lähetämme paperisen työeläkeotteen joka kolmas vuosi kansalaisille, tietoa kyllä on saatavilla ja kaikki on tältä osin kunnossa. Mutta silti kuulemme edelleen kommentteja kuten "En tiennyt, että laki vaikuttaa minuun" tai "En minä mitään eläkettä ikinä saa". Työeläke antaa turvaa sairauden, ikääntymisen ja kuoleman varalle. Se varmistaa toimeentuloamme ja tietoisuus siitä auttaa oman talouden hallinnassa myös tulevaisuudessa.
Lähdimme Ilmarisessa pohtimaan, miten tietous leviäsi tästä jokaista kansalaista koskettavasta turvaverkosta, joka on rankattu yhdeksi maailman parhaista. Miksi emme veisi eläketietoa sinne missä asiakkaat ovat sen sijaan, että vain odotamme heidän täyttävän 55 vuotta ja hakeutuvan palveluidemme pariin?
Asiasta on herätelty keskusteltua eläkealalla laajemminkin. Lakikiemuroiden pohdinnan jälkeen toteutimme Eläketurvakeskuksen johdolla kyselyn, jossa päätimme kysyä näkemyksiä asiakkailta. Vastaukset ilahduttivat! Eläkeasiat kiinnostavat, eikä pelkästään ikääntyviä vaan jo nuorempiakin.
Vastaajia oli 1000 ja heistä noin 60 % koki jokseenkin hyvin tietävänsä milloin eläkkeelle voi jäädä ja paljonko omaa työeläkettä on kertynyt. Yllättävänkin hyvä tulos! Ikähaarukassa 30 - 60 vuotta yli 80 % vastaajista haluaa tietoa eläkeiästään ja alle 30-vuotiaistakin yli 60 %. Eläkkeenmäärästä ovat lähes kaikki kiinnostuneet ja tiedon saantia pidettiin kaikissa ikäryhmissä tärkeänä.
Tieto verkkopankista
Suurin osa vastaajista haluaisi tiedon eläkekertymästään verkkopankissa ja tarkistaisi tietonsa vähintään kerran vuodessa. Nuorista jopa puolta asia kiinnostaisi tätäkin useammin. Verkkopankin lisäksi myös muut sähköiset kanavat, kuten verottajan verkkopalvelu tai nykyisin käytössä oleva työeläke.fi olisivat vastaajien mielestä sopivia paikkoja eläketiedolle. Tulosten perusteella voidaan siis todeta, että tilausta työeläketiedolle on ja kiinnostusta vahvistaisi se, jos eläketieto olisi nykyistä helpommin saatavilla.
Ilmarisessa kuuntelemme asiakkaitamme ja pohdimme nyt, miten voisimme edetä. Haastekerrointa lisää se, että neuvontavastuumme ulottuu vain omiin työeläkeasiakkaisiimme ja kanavia on monia. Jatkamme kuitenkin työtä sinnikkäästi, toki samalla arvioiden saatavaa hyötyä asiakkaillemme.
Mitä sinä olet mieltä? Pitäisikö eläketiedot löytyä verkkopankista tai jostain muualta? Pitäisikö asiaa edistää vai onko sillä niin väliä?
-
Lakisääteinen 22.9.2020 klo 13.49
Monellekaan ei ole merkitystä mikä lakisääteinen työeläkeyhtiö eläkkeen maksaa. Toivomuksena olisi yksi yhtenäinen eläkeyhtiöstä riippumaton tapa. Eläkkeenmaksussa on turha kilpailla.Vastaa kommenttiin
-
Harri 23.9.2020 klo 11.49
Ihan aiheellinen viesti kirjoituksessa. Itse vähän ihmettelen, voiko tiedon saaminen olla kuvat haastavaa. Onhan meillä jo mm. Omakanta, joka kokoaa kaikki terveystiedot. Luontevaa olisi liittää eläketieto joko Omaveron tai Omakannan yhteyteen, päivitettynä, milloin tahansa luettavaksi. Palvelun pitää sisältää ennakkotiedot valmisteilla tai suunnitteilla olevista laeista ja asetuksista, jotka eläkkeeseen voivat vaikuttaa, sekä ”mietittäväksi”-osio, joka kertoo yksilöllisesti mahdollisuuksista suunnitella omaa loppu-työelämää ja työelämästä irtaantumista.Vastaa kommenttiin
-
Harri 23.9.2020 klo 11.52
...jaha, vastausta ei näköjään voi editoida. Kor.: po. ...vastauksen saaminen olla kuvatun kaltaisen haastavaa....Vastaa kommenttiin
-
N.O.Haapponen 25.9.2020 klo 14.03
Mikä helvetin turvaverkko kysyy byrokratian rattaissa pyöritelty 59 vuotias pitkäaikaissairas ja - työtön??Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Mielenterveyspuhe on karannut käsistä
Mielenterveyden ongelmiin liittyvän häpeäleiman eli stigman purkaminen on ollut kiistaton menestystarina. Samalla psykiatrinen sanasto on kuitenkin levinnyt arkikieleen tavalla, joka uhkaa tehdä tavanomaisista elämän vastoinkäymisistä psykologisia kriisejä ja lääketieteellisiä ongelmia.
Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä
Työelämän tekoälykeskustelu pyörii tällä hetkellä paljon yksittäisten työntekijöiden lyhytjänteisen tehokkuuden parantamisen ympärillä. Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia työkaluja, askartelemaan agentteja ja löytämään omaan työhön sopivia käyttötapoja. Tämä auttaa suoriutumaan yksittäisistä työtehtävistä aiempaa nopeammin, mutta voi tehdä työnteosta uusilla tavoilla kuormittavaa. Jos organisaatiotason suunta ja pelisäännöt eivät ole selkeitä, vaarana on työyhteisöjen hajautuminen löyhäksi verkoksi eri suuntiin ajelehtivia väsähtäneitä yksinpuurtajia.
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.