Työelämä

Onko työyhteisön työkyky vain työntekijöiden hyvinvoinnin summa, vai ihan oma ilmiönsä? Entä jos yksittäisen työntekijän etu ja työyhteisön hyvinvointi ovat ristiriidassa keskenään? Tulevaisuuden laboratoriossa pohdittiin, kenen vastuulla työyhteisön työkyky on, ja miten siitä voidaan huolehtia.

Arkisten velvollisuuksien pyörittäminen syksyn pimenevissä päivissä voi tuntua ajoittain kuormittavalta. Lähestyvän joululoman odottelun sijaan huomiota kannattaakin suunnata omasta jaksamisesta huolehtimiseen, vaikka kalenteri näyttäisi kuinka täydeltä. Oman jaksamisen ja mielen hyvinvointia edistävien asioiden vaaliminen sopivan itsekkäästi välittyy arkeen lisääntyneenä jaksamisena, tarmokkuutena ja hyvinvointina.

Arkkitehti Mikko Junturalla on yli 30 vuoden kokemus alalta. Juntura on opiskellut suomalaisten gurujen ohjauksessa ja kokenut suunnittelun muutoksen työtapojen digitalisoituessa. Suunnitteluhuoneen toimitusjohtaja näkee nykypäivän arkkitehdin työn ongelmanratkaisuna, ja toivoo myös eläkevakuuttajalta ketterää palvelua.

Yritysten tuotannosta, logistiikasta ja markkinoinnista tutut tiedolla johtamisen keinot otetaan tulevaisuudessa yhä useammin käyttöön myös työkykyjohtamisessa. Digitalisaatiossa on kuitenkin edelleen sokeita pisteitä, ja vastuulliselle työkyvyn tiedolla johtamiselle on tilausta.

Vuonna 1974 presidenttinä oli Kekkonen ja televisiossa kaksi kanavaa. Silloin aloitti myös työnsä Arja "Ansu" Pärnänen. Työvuosia on nyt kertynyt Ilmarisessa kunniakkaat 48 vuotta. Tämä on Ansun tarina työelämän muuttumisesta.

Koronapandemia, nousevat raaka-ainekustannukset ja työvoimapula – ei ole leipomoyrittäjällä helppoa. Silti Hakafood Oy:n toimitusjohtaja Marko Lehojärvi jaksaa yrittää yhdessä työntekijöidensä kanssa. Kiireisessä arjessa leipomoyrittäjä arvostaa myös vaivatonta ja ennustettavaa työeläkevakuuttajaa.

Suhteellisen nuoresta iästään huolimatta Sebastian Sorsa (38 v) on jo eläkeläinen - siis futiseläkeläinen. HJK:n ex-kapteeni ei ole jäänyt paikoilleen ihmettelemään, vaan on jalkapallouransa jälkeen hyppinyt toimialasta toiseen. Kuinka vaikeata ammattiurheilijan on aktiiviuran jälkeen etsiä uusi suunta työelämässä?

Työn tekemisen pitäisi olla yksinkertaisesti ihmiselle hyväksi eikä pahaksi. Mutta näinhän ei liian usein ole. Millä arkisilla keinoilla voimme vahvistaa mielenterveyttä työpaikoilla?

Miten rakentaa työelämää, jossa ihmiset jaksavat ja voivat hyvin – ei työstä huolimatta, vaan osaltaan sen ansiosta? Tähän kysymykseen haemme vastausta Tulevaisuuden laboratoriossa.