Iästä on tehtävä nykyistä suurempi numero

Täytin 60 vuotta neljä vuotta sitten. Sen jälkeen Ilmarisen OmaEläke-palvelu on alkanut kovasti kiinnostamaan. Kertyneen eläkkeen määrän lisäksi palvelu nimittäin ilmoittaa kolme mielenkiintoista päivämäärää. Niistä kaukaisin on päivä, jolloin täytän 69 vuotta ja eläkkeen karttuminen päättyy. Toinen on lähempänä ja tarkoittaa tavoite-eläkeikäni ajankohtaa. Hätkähdyttävintä oli kuitenkin nähdä se kolmas päivämäärä, joka pisti miettimään vanhenemista ja työn henkilökohtaista merkitystä aivan uudella tavalla.

Jäädäkö eläkkeelle vai jatkaako töissä?

Ilmarisen OmaEläke-palvelun mukaan ensimmäinen mahdollisuuteni jäädä vanhuuseläkkeelle on jo kahden kuukauden kuluttua! Ei tarvitsisi muuta kuin irtisanomisajan puitteissa ilmoittaa esihenkilölle, että ”se oli sitten siinä”. Kuitenkin paljon helpompaa minulle oli päättää, että se ei todellakaan ole vielä siinä. Nautin työstäni, sen haasteista ja niissä onnistumisesta. Lisäksi arvostan mukavaa työyhteisöä ja ennen kaikkea esihenkilöäni niin paljon, etten ole niistä vielä tässä vaiheessa valmis luopumaan.

Valitettavasti kaikilla ikäkumppaneillani tilanne ei ole yhtä hyvä. Eläketurvakeskuksen mukaan (etk.fi) viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden yli 60-vuotiaiden määrä kasvoi merkittävästi. Tässä ikäryhmässä merkittävin lääketieteellinen syy liittyy tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, jotka ohittivat mielenterveysperusteiset syyt kaikkien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimpänä syynä. Tämä ei siis valitettavasti tarkoita, että nuorten mielenterveyden haasteet olisivat vähentyneet, vaan heidän osuutensa kaikista työkyvyttömyysetuuksista vain pieneni hieman.

Vanhempien ikäluokkien esiinmarssi

Kun alin eläkeikä nousee syntymävuosi vuodelta, yli 60-vuotiaiden osuus työelämässä tulee samalla nousemaan. 2000-luvulla 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on jo yli kaksinkertaistunut lähes 60 prosenttiin. Työssä käyviä 60-vuotiaita ja vanhempia oli vuoden 2021 lopussa lähes neljännesmiljoona (235 000).    

Ikääntyminen tuo mukanaan niin iloja kuin haasteita. Takana on pohdinnat elämän suunnasta ja kilpailu paikasta auringossa. Parhaimmillaan lainat on maksettu ja taloudellisestikin on mahdollista nauttia työnsä hedelmistä. Toisaalta biologinen tosiseikka on se, että elimistö rappeutuu, mikä sekä näkyy että tuntuu fyysisen voiman ja joustavuuden vähenemisenä. Siinä missä mieli oikkuilee harvemmin, kroppa ilmoittaa omista rajoistaan aikaisempaa useammin.

Tiedättehän tarinan, jossa sammakko ei huomaa kattilassa veden lämpötilan hidasta nousua kiehumispisteeseen? Monelle voi työelämän aikana käydä samalla tavalla, eli ei huomaa työtilanteen vähittäistä muutosta kestämättömäksi. Siinä tilanteessa työuran jatkaminen ei paljoa houkuta. Vahva oletuksemme on, että keinoilla, jotka innostavat ”tervaskantoja” jatkamaan työssä pitempään, ovat samoja, joilla ylläpidetään työkykyä ja -halua kaikenikäisillä työntekijöillä.

Kaikki työkyky käyttöön

Suomessa on työvoimapula. Ratkaisuiksi pohditaan työperäistä maahanmuuttoa ja nuorten houkuttelua aikaisemmin työelämään. Nyt on aika nostaa katse myös siihen osaan henkilöstöstä, joka on osoittanut työmarkkinakelpoisuutensa pitkällä työurallaan, kerännyt osaamista ja kokemusta työelämän muutoksissa ja pohtii alimman vanhuuseläkeiän lähestyessä, vieläkö heitä tarvitaan. Taannoinen artikkelimme osoittaa, että edistyneissä yrityksissä asian eteen on jo tehtykin paljon.

Ilmarisen selvityksen mukaan kaksi kolmesta eläkeläisestä haluaisi jatkaa ansiotyössä itselleen sopivalla tavalla. Sen voi tehdä kuten minä, eli vähät välittää alimmasta eläkeiästä ja pysyä töissä niin pitkään kuin hauskaa kestää. Toinen mahdollisuus on alkaa nauttia eläkkeestä, mutta siitä huolimatta jatkaa työssä. Laki tosin edellyttää työntekijän irtisanoutumista nykyisestä työsuhteesta, mutta sen jälkeen voi aloittaa uuden työsuhteen samallakin työnantajalla, kunhan työssä tapahtuu olennainen muutos (muutos esim. työajassa tai työtehtävissä).

Kysymys kuuluukin, onko työpaikoilla tarjolla porkkanaa, miksi kokenut ja ammattitaitoinen työntekijä haluaisi siellä jatkaa, vaikka yksin eläkekin riittäisi elämiseen. Teemaan sopivasti työturvallisuuslaki uudistuu kesällä. Miten työpaikoilla toimeenpannaan vaatimus huomioida entistä tarkemmin henkilökohtaiset edellytykset, kuten ikääntymisen, opetusta ja ohjausta annettaessa? Onko raskasta työtä mahdollisuus keventää ikääntymisen niin edellyttäessä? Järjestetäänkö mahdollisuus riittävään palautumiseen, joka iän myötä voi vielä aikaisempaa pitempään?

Lisää tukea työkykyjohtamiselle

Olemme käynnistämässä Ilmarisessa tutkimuksen, jossa selvitämme yli 55-vuotiaiden suhtautumista eläkkeelle jäämiseen ja sen jälkeiseen työntekoon. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat yksilölliset ja työpaikkaan liittyvät voimavarat, joiden merkitystä selvitämme työssä jatkamisen suunnitelmiin. Tuloksia voi hyödyntää, kun kehitetään työkykyjohtamista myös työuran loppupäässä.

Kari-Pekka Martimo
LT, Dos.
Työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri
Osastonjohtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus, Ilmarinen
@kp_martimo (twitter.com)

Lue lisää

• Työnteko eläkkeellä
• Töitä eläkeläisille ja konkareita yrityksille
• OmaEläke | Henkilöasiakkaan asiointipalvelu
• llmarisen TyökykyAreena tarjoaa tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyjohtamiseen.