Työelämässä tarvitaan psykologista osaamista

Osallistuin taannoin mentorina PsyHack -tapahtumaan, jossa opiskelijoista ja nuorista asiantuntijoista kootut joukkueet etsivät ratkaisuja työelämän henkisiin haasteisiin. Keskeisin haaste tapahtuman ideoinnin perusteella on työelämän kehittäminen sellaiseen suuntaan, että työ voisi olla luonteva, työkykyä ja terveyttä edistävä osa elämäämme.

PsyHackissa (thinkcompany.fi) pohdittiin vastauksia kysymyksiin, kuten

• Mitä tarpeita yksilöillä, yrityksillä ja organisaatioilla on muuttuvassa työelämässä?
• Onko psykologisesta osaamisesta apua työyhteisön haasteiden ratkaisussa?
• Miten psykologista osaamista voi soveltaa uusien keinojen löytämiseksi työhyvinvoinnin edistämiseen?

PsyHackin mentorointikierroksen alkaessa ryhmät olivat hyvässä vauhdissa niin ongelmien tarkemman määrittelyn kuin ratkaisujen kanssa. Minun ja muiden mentorien tehtävänä oli kysymysten ja neuvojen kautta auttaa ryhmiä kirkastamaan omia ratkaisuehdotuksiaan.

Työelämätaidot – ei pelkkää stressinhallintaa

Itsensä johtamisen, kestävän ajankäytön ja stressinhallinnan merkitystä työelämässä nostetaan toistuvasti esille. Lisäksi teknologian ymmärtäminen ja valmiudet hyödyntää digitaalisia työkaluja ovat ymmärrettävästi tärkeitä taitoja.

Maailman talousfoorumi WEF on nostanut (weforum.org) näiden rinnalle lähivuosien tärkeimmiksi taidoiksi koko joukon ajatteluun liittyviä taitoja kuten analyyttisyyden, luovuuden, päättelyn ja ongelmanratkaisun sekä jatkuvan oppimisen, johtamisen ja muihin vaikuttamisen.

Siinä missä ajanhallinta on yksilöllistä, ongelmanratkaisu, oppiminen ja vuorovaikutus tapahtuu ihmisten välillä. Ihmismieltä ja käyttäytymistä ymmärtävää psykologista osaamista tarvitaan siis vahvasti myös työyhteisöjen tasolla.

Katse ylös yksilöstä

Ilahduttavasti monet ryhmien sanoittamista ongelmista ja niihin muotoilluista ratkaisuista lähestyivätkin psykologista osaamista juuri tästä yhteisöllisyyden näkökulmasta. Keskeiseksi teemaksi nousi ymmärryksen lisääminen niin omasta kuin muiden toiminnasta ja ajattelusta, yksilön ja ryhmän yhteensopivuuden arviointi ja kehittäminen sekä kenties tärkeimpänä: vuorovaikutuksen tukeminen, mahdollistaminen ja sujuvoittaminen.

Voittajajoukkue tarjosi ratkaisuehdotuksen yhteen polttavimmista työelämän kipupisteistä. Tämä haaste on riittävästä vuorovaikutuksesta huolehtiminen niin, että yritys pysyy ajan tasalla henkilöstön ajantasaisista mielipiteistä ja huolista, työntekijät kokevat tulleensa kuulluksi ja esihenkilöille tarjotaan räätälöidyt täsmävinkit esille nousevien ongelmien ratkomiseen. Luonnollisesti tässä ratkaisussa hyödynnetään tekoälyä.

Hyvinvoinnista huolehtiminen on vastuullista

Toinen laajempi teema liittyi avoimuuden ja rehellisyyden merkitykseen. Usealla ryhmällä ratkaisut perustuivat siihen, että erityisesti työpaikan arkeen ja työtehtävien sisältöihin liittyvät asiat ovat mahdollisimman hyvin kaikkien saatavilla.

Esimerkiksi yrityksille ajateltu pakollinen tai vähintäänkin suotuisa sertifiointijärjestelmä, joka osoittaa, että he pitävät työntekijöistään hyvää huolta. Lupaus vastuullisesta henkilöstöjohtamisesta on taatusti yksi tulevaisuuden yritysten menestystekijöistä.

 ”Ne jyrää meitin”, ihan niin kuin pitääkin

Vietettyäni pari puolikasta päivää ennakkoluulottomien ja työelämää sopivasti haastavien ideoiden parissa, en voi muuta kuin lainata mentorikollegaa. Hän totesi, että jäämme näiden uusien ideoiden jalkoihin. Ja niin sen pitää ollakin.

Työelämässä voidaan puhua osaajapulasta ja tietotyön ongelmakentästä. Keskeisin kysymys, johon tässä esiteltyjen kaltaiset ideat toivottavasti tarjoavat ratkaisun, on kuitenkin työelämän kehittäminen sellaiseen suuntaan, että työ voi olla luonteva, työkykyä ja terveyttä edistävä osa elämäämme.

Simo Levanto
asiantuntijapsykologi, Ilmarinen
@shlevanto (twitter.com)

Lue lisää:

• Ilmarisen raportti: Entä jos työ tukisi mielenterveyttä?
• Ilmarisen TyökykyAreena tarjoaa tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyjohtamiseen.