Artikkelit

Seniorisäätiössä tavoitteena on tehdä ikäihmisistä aktiivisia toimijoita

Helsingin Seniorisäätiön viidessä palvelukodissa tarjotaan ikäihmisille turvallista ja yksilön tarpeet huomioivaa hoivaa. Seniorisäätiön matala organisaatio auttaa toiminnan kehittämisessä ja henkilöstön työkyvyn varmistamisessa. Säätiön toimitusjohtaja Marika Metsähonkalan mielestä mainettaan paremmalle hoiva-alalle pitäisi voida rekrytoida työntekijöitä nykyistä ketterämmin.

Helsingin Seniorisäätiö on ikäihmisten hoivapalveluja tuottava voittoa tavoittelematon säätiö. Seniorisäätiön viiden yksikön asukkaat ovat iäkkäitä, varsin usein muistisairaita ja herkästi haavoittuvassa asemassa olevia senioreita. Asukkaiden keski-ikä on 86 vuotta, ja satavuottakin täyttäneitä on paljon. Seniorisäätiö kuuluu Helsingin kaupunkikonserniin ja täydentää kaupungin omaa vanhuspalvelua.

Seniorisäätiön toimitusjohtaja Marika Metsähonkalalla on kokemusta sosiaali- ja terveydenhuoltoalalta noin 30 vuoden ajalta.

– Kiinnostuin muutama vuosi sitten Seniorisäätiöstä, koska koin että täällä voin tehdä minulle merkityksellisellä toimialalla vaikuttavaa työtä. Säätiön toiminta on kooltaan sopivan kokoinen ja hierarkialtaan matalaa, Metsähonkala sanoo.

Seniorisäätiössä on noin 450 työntekijää ja 550 asukasta asiakkaana. Keikkatyöntekijöitä oli viime vuonna noin 1 700.

– Meillä on oma rekrytointiyksikö, joka huolehtii työntekijöiden palkkauksesta ja täydentää tarpeen mukaan henkilökuntaamme sijaispoolista. Sijaiset ja kesätyöntekijät otetaan meillä arvostaen vastaan ja osaksi työyhteisöä, samalla tavalla kuin muutkin työntekijät. Hehän tulevat paikkamaan meidän henkilöstövajettamme ja mahdollistavat esimerkiksi lomien pitämisen.

Omannäköistä, yksilöllistä ja aktiivista asumista senioreille

Seniorisäätiö on yleishyödyllinen säätiö, joka ei tavoittele voittoa.

– Tähtäämme nollatulokseen, joka jo itsessään vaatii taloudellista kuria ja suunnittelua. Hyvin sujuneesta vuodesta maksamme samansuuruisen kannustuspalkkion kaikille – toimitusjohtajasta työntekijöihin, mikäli vain taloudellinen tulos sen mahdollistaa.

Seniorisäätiön tavoitteena on, että sen yksiköissä vanhukset saavat yksilöllistä ja kannustavaa hoivaa.

– Vanhuspalvelulain muutoksen myötä ikäihmisten laitoshoidosta luovutaan vuoteen 2027 mennessä. Jatkossa järjestämme palvelut ikäihmisille ympärivuorokautisena palveluasumisena, jossa on mahdollista toteuttaa entistä paremmin asukkaiden itsemääräämisoikeutta, eli asukas on itse aktiivinen toimija ja päätöksentekijä Metsähonkala kertoo.

Seniorisäätiölle onkin valmistumassa täysin uusi seniorikeskus lähitulevaisuudessa, jonka modernit tilat tulevat suunnitelmien mukaan lisäämään ikäihmisten itsenäisyyttä ja aktiivisuutta.

– Toisaalta uskomme, että hyvää ja turvallista elämää ei luoda ainoastaan tilojen ja teknologian avulla vaan se syntyy aidosta välittämisestä ja läsnäolosta.

Hoiva-ala on paljon mainettaan parempi – osaajia haetaan myös ulkomailta

Hoiva-alalle on jo ennen pandemiaa ollut haasteita palkata osaavaa henkilöstöä. Alan maine ei myöskään ole kaikkein parhain. Samalla kun väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa, suuri osa nykyisistä hoitajista jää tulevina vuosina eläkkeelle. Julkisten alojen eläkevakuuttaja Keva on arvioinut, että Suomessa tarvittaisiin yli 16 00 uutta sairaanhoitajaa. Lähihoitajia arvioidaan tällä hetkellä puuttuvan 8 000.

– Kokemukseni mukaan julkisuudessa rakennettu kuva hoiva-alalla työskentelyn raskaudesta ja jäykkyydestä ei pidä paikkaansa. Meillä työntekijät pystyvät vaikuttamaan oman työnsä sisältöön ja osaamisen kehittäminen on jatkuvaa, Metsähonkala painottaa.

Myös Seniorisäätiöllä on ollut haasteita osaavan henkilökunnan palkkaamisessa, minkä vuoksi rekrytoinnissa on käännetty katseita ulkomaille.

– Suomalainen työvoima ei vain yksinkertaisesti riitä. Meillä on ollut hyviä kokemuksia esimerkiksi työntekijöiden rekrytoinnista Filippiineiltä. Filippiiniläiset ovat osoittautuneet osaaviksi työntekijöiksi ja integroituneet hienosti mukaan työyhteisöömme.

Ulkomailta saapuvat työntekijät ovat Metsähonkalan kokemuksen mukaan varsin kokeneita ja heillä on kansainvälinen sairaanhoitajatutkinto.

– Meille tulleilla hoitajilla on työkokemusta 5–10 vuotta. Valitettavasti Suomessa olemme kuitenkin aika byrokraattisia, ja ulkomailla sairaanhoitajien tutkinnon tehneiden täytyy suorittaa oppisopimuksella joko alempi lähihoitajan tutkinto tai täydentää omaa sairaanhoitajan tutkintoaan. Kun sairaanhoitajan koulutuksen saanut päätyy suorittamaan oppisopimuksella alemman lähihoitajan tutkintoa, niin osaamista menee vääjäämättä hukkaan, eikä työntekijä voi näin ollen käyttää koko potentiaaliaan työssään.

Metsähonkalan sanoo, että ikäihmisten hoivapalvelujen taso ja turvallisuus pitää tietenkin kaikissa rekrytoinneissa varmistaa, mutta hän kokee myös, että Suomen järjestelmä on jäykkä.

– Meidän tulisi entistä paremmin tunnistaa ja tunnustaa muuallakin hankittu osaaminen ja pätevyys.

Kielitaito on toki ulkomailta saapuvalla henkilökunnalla ratkaisevassa roolissa: vaikka he opiskelevat suomea useita kuukausia ennen tänne saapumista, jatkuvat kieliopinnot myös Suomessa.

Alalle kaivataan hoitajien lisäksi myös muita osaajia

Hoiva-alalle kaivataan Metsähonkalan mukaan myös muita kuin tutkinnon suorittaneita sairaanhoitajia tai lähihoitajia.

– Mielestäni kannattaisi ajatella, että senioreiden arkea voivat rikastuttaa myös muutkin kuin tutkinnon suorittaneet sairaanhoitaja ja lähihoitajat. Terveydenhuollon tehtävät tietenkin kuuluvat terveydenhuollon ammattilaisille.

Iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisesta palveluasumisen henkilöstömitoituksesta säädetään vanhuspalvelulaissa. Henkilöstömitoituksella tarkoitetaan henkilöstön ja hoidettavien asiakkaiden välistä laskennallista suhdelukua. Vanhuspalvelulaissa henkilöstömitoitus on 1.4.2023 0,65 ja sen on tarkoitus nousta joulukuussa 0,7.

– Tätä lukua tuijotetaan vähän liikaa, eikä se kerro palveluiden laadusta. Olennaista kuitenkin on, että asiakkaat saavat hyvää hoitoa. On erittäin tärkeää mitata asiakastyytyväisyyttä niin asukkailta kuin heidän omaisiltaankin. Suosittelisivatko he meidän palveluitamme muille? Esimerkiksi vuoden 2022 Omaistyytyväisyyskyselyssämme 90 prosenttia vastaajista antoi arvosanan 5 tai 4 (asteikolla 1–5) eli he olivat todella tyytyväisiä läheisen saamaan hoitoon. Kukaan vastaajista ei antanut arvosanaa 1, Metsähonkala kertoo.

Työ Seniorisäätiön yksiköissä on paljon muutakin kuin pelkkää perushoitoa. Ikäihmisten vireydestä pidetään huolta monilla eri tavoilla.

– Meiltä käydään mm. konserteissa, järjestäneet teemajuhlia ja meillä on vieraillut monenlaista arjen piristäjää. Meillä on esimerkiksi käynyt kaikenlaisia kotieläimiä lampaista kanoihin asukkaita tapaamassa, Metsähonkala nauraa.

Matala organisaatio auttaa toiminnan kehittämisessä

Helsingin Seniorisäätiössä on matala organisaatio, jossa esihenkilöt ovat lähellä työntekijöitä.

– Me pystymme viemään muutoksia toimintakulttuuriin helpommin läpi, koska meillä ei ole moniportaista johtamisjärjestelmää. Myös henkilöstö voi helpommin päästä vaikuttamaan työhönsä, kun asioita päätetään siellä, missä työtä tehdään.

Seniorisäätiö käyttää Ilmarisen Työvire-kyselyä mittamaan työkykyä. Työvire-kysely on ketterä tapa mitata työyhteisön pulssia. Erityisiksi vahvuuksiksi viimeisimmässä kyselyssä nousivat työn merkityksellisyys, positiiviset vuorovaikutussuhteet ja että työntekijät tietävät, mitä heiltä töissä odotetaan.

Seniorisäätiö käyttää Ilmarisen Työvire-kyselyä mittamaan työkykyä. Työvire-kysely on ketterä tapa mitata työyhteisön pulssia.

– Meillä panostetaan johtamiseen ja esihenkilötyöhön, ja henkilöstö kokee, että voivat luottaa lähiesihenkilöihin. Meillä esihenkilöt ovat töissä nimenomaan tukemassa henkilöstöä. Heitä ei lasketa mukaan hoivatyökiintiöihin.

Henkilöstön hyvinvointia mittaavien kyselyjen tulokset ovat olleet erinomaisia.

– Jos henkilöstö voi hyvin, niin myös asukkaat voivat hyvin ja omaiset ovat tyytyväisiä. Tyytyväiset työntekijät pysyvät palveluksessamme ja hyvän työnantajan maine kiirii eteenpäin. Hyvien tulosten takana olevat lupaukset pitää kuitenkin lunastaa joka päivä uudestaan, Metsähonkala sanoo.

Myös THL:n julkaisemassa ikäihmisten asiakastyytyväisyyskyselyssä Seniorisäätiö sai hyviä arviointeja. Säätiön Mariankodin ryhmäkoti 4, oli Helsingin paras ja koko maan tilastoissa kolmas.

Työkyvystä huolehtiminen kuuluu kaikille

Marika Metsähonkalan mielestä työkyvystä huolehtiminen on työpaikalla yhteinen asia.

– Me kaikki teemme töitä yhdessä asukkaiden hyvinvoinnin eteen siistijöistä hoitajiin ja kokeista esihenkilöihin. Jokaisen myös pitää huolehtia omasta työkyvystä ja välittää työkaverista. Meille työkykyjohtaminen tarkoittaa yhteistyötä, jota teemme tiivisti henkilöstön, esihenkilöiden, työkykykoordinaattorimme, Ilmarisen ja työterveyshuollon kanssa.

Esimerkiksi varhaisen tuen malli on Seniorisäätiössä hiottu yhdessä kuntoon niin, että jo pienestä signaalista päästä kiinni ongelmaan.

– Kun esihenkilö on lähellä työntekijää, on helpompi kysyä: ”Onko sinulla kaikki hyvin?” Sitten voidaan yhdessä miettiä, miten asioita ratkotaan.

Seniorisäätiössä työ myös joustaa tarvittaessa ja työnkuvaa voidaan muokata paremmin henkilön työkykyyn sopivaksi. Yksi keskeinen työkykyyn vaikuttava tekijä on koulutus.

– Koulutuskalenterimme on täynnä ammatillista ja työkykyä tukevaa koulutusta. Myös Ilmarisen kanssa olemme yhdessä suunnitelleet koulutuksia esihenkilöille. Toimintasuunnitelmamme erityinen painopiste tälle vuodelle on tukea koulutuksella asukkaiden osallisuutta ja aktiivisuutta, Metsähonkala painottaa.

Lue lisää

Lisää aiheesta

Artikkelit 16.5.2024

VeliMarkissa ammattitaitoa pidetään yllä oppimisympäristön kursseilla – ”Harva on synnynnäinen esihenkilö”

VeliMarkissa henkilöstöasioita hoidetaan pienellä porukalla, ja siksi työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen on otettu avuksi Ilmarisen tarjoamia työkykypalveluita. Nyt henkilöstöjohtaja ja esihenkilöt pysyvät paremmin ajan tasalla esimerkiksi työntekijöiden kuormittuneisuudesta ja voimavaroista. Oppimisympäristö antaa yrityksessä tukea ja turvaa ammatilliseen osaamiseen.

VeliMarkissa ammattitaitoa pidetään yllä oppimisympäristön kursseilla – ”Harva on synnynnäinen esihenkilö”
Lisää ajankohtaisia artikkeleita