Työkyky

Arkisten velvollisuuksien pyörittäminen syksyn pimenevissä päivissä voi tuntua ajoittain kuormittavalta. Lähestyvän joululoman odottelun sijaan huomiota kannattaakin suunnata omasta jaksamisesta huolehtimiseen, vaikka kalenteri näyttäisi kuinka täydeltä. Oman jaksamisen ja mielen hyvinvointia edistävien asioiden vaaliminen sopivan itsekkäästi välittyy arkeen lisääntyneenä jaksamisena, tarmokkuutena ja hyvinvointina.

Yritysten tuotannosta, logistiikasta ja markkinoinnista tutut tiedolla johtamisen keinot otetaan tulevaisuudessa yhä useammin käyttöön myös työkykyjohtamisessa. Digitalisaatiossa on kuitenkin edelleen sokeita pisteitä, ja vastuulliselle työkyvyn tiedolla johtamiselle on tilausta.

Työn tekemisen pitäisi olla yksinkertaisesti ihmiselle hyväksi eikä pahaksi. Mutta näinhän ei liian usein ole. Millä arkisilla keinoilla voimme vahvistaa mielenterveyttä työpaikoilla?

Miten rakentaa työelämää, jossa ihmiset jaksavat ja voivat hyvin – ei työstä huolimatta, vaan osaltaan sen ansiosta? Tähän kysymykseen haemme vastausta Tulevaisuuden laboratoriossa.

Pyöräilyn Kilometrikisa sai taas ilmarislaiset liikkumaan ja parantamaan polkemalla työkykyä. Kilometrikisa auttoi lisäksi vähentämään päästöjä ja säästämään energiaa. Ilmarislaiset osallistuivat pyöräillen myös Ketjureaktio-hyväntekeväisyyskampanjaan.

Työssä jatkamista ja työhön paluuta voi tukea monin tavoin. Työkokeilu on hyvä vaihtoehto monessa tilanteessa. Mitä työkokeilu tarkoittaa ja mitä siitä pitäisi tietää? Milloin työkokeilua voi hyödyntää?

Yritysten työkykyjohtamisen ja työterveysyhteistyön toimintamallit ovat keskimäärin ihan kelvollisesti, jopa erinomaisesti dokumentoituja. Silti niiden hiomiseen vielä paremmiksi käytetään hurjasti aikaa. Ei uskota niiden olevan jo riittävän hyviä. Uusia toimintaohjeita ja prosesseja ei tarvittaisi niin paljon, jos olemassa olevat mallit olisivat oikeasti arjessa käytössä.

Törmään työssäni usein keskusteluun osaamisesta, asiantuntijuudesta ja näiden molempien kehittämisestä. Välillä innostumme myös puhumaan ”strategisista ydinosaamisista” sekä ”tulevaisuuden metataidoista”. Eikä ihme – osaaminen linkittyy mitä suuremmissa määrin yritysten kilpailukykyyn. Ja ihmisten työkykyyn, koska ilman hyvää työkykyä ei tehdä hyvää tulosta.

Eurojen lisääminen henkilöstön liikuntaseteleille on vaivaton valinta. Näiden eurojen kuluttaminen vapaa-ajan liikkumiseen onnistuu myös varsin helposti – ainakin heiltä, jotka ovat muutenkin motivoituneita liikkumaan. Tuoreimman Henkilöstöliikunnan barometrin mukaan kuitenkin useampi kuin joka kolmas jättää liikuntaedun käyttämättä.