Blogit

Keitä ne on ne Työkykymestarit?

Hyvä työkyky on tunnetusti ihmisen, yrityksen ja koko yhteiskunnan etu. Työkykyjohtamisen keinoin voimme yhdessä kehittää työkykyä tehokkaasti sekä vähentää työkykyriskejä ja sairauspoissaoloja. Parempaa työkykyjohtamista edistääksemme olemme viimeisen kuuden vuoden aikana kouluttaneet Ilmarisen asiakkaiden joukosta jo 540 Työkykymestaria.

Ilmarisen Työkykymestari-koulutuksessa osallistujat oppivat rakentamaan perustan oman organisaationsa työkykyjohtamiseen ja pääsevät verkostoitumaan samojen haasteiden parissa työskentelevien muiden yritysten edustajien kanssa. Aloitimme Työkykymestari-ohjelman syksyllä vuonna 2017 asiakkaidemme pyynnöstä. Taustalla oli toki myös oma havaintomme siitä, että asiakasyrityksissä on kova tarve työkykyjohtamisen osaamiselle.

Työkykymestareissa valmennetaan Ilmarisen asiakasyritysten HR- ja työkykyasiantuntijoita johtamaan työkykyä tavoitteellisesti, mitattavasti ja vaikuttavasti. Koulutusohjelman tavoitteena on ollut sen alusta asti pureutua työkykyjohtamisen perusteisiin.

Ensimmäiset Työkykymestarit valmistuivat syksyllä 2017. Tällöin Ilmarisen auditoriossa kukitettiin kaikkiaan 66 uutta työkykyjohtamisen asiantuntijaa. Koulutuksesta tuli ensimmäisen kerran jälkeen supersuosittu. Olemme järjestäneet tähän mennessä kaikkiaan 14 Työkykymestari-koulutusta, ja parhaillaan kaksi kevään 2023 kurssia on vielä kesken.

 

Huhtikuussa 2018 valmistuneita Työkykymestareita

Verkostoituminen lisää oppimisen iloa

Tulevia Työkykymestareita kouluttamassa on ollut Ilmarisen asiantuntijoita sekä ulkopuolisia yhteistyötahoja. Laskin, että yhteensä yli 70 henkilöä on osallistunut kouluttamiseen, ja monet myös useampaan otteeseen. Tärkeässä roolissa vertaisoppimisessa olevia asiakas-caseja koulutuksissa on esitelty asiakaskunnastamme yhteensä noin 40 yrityksestä.

Verkostoituminen on ollut olennainen osa Työkykymestareiden matkaa. Jokaisessa koulutuspäivässä järjestämme tilaisuuden keskustella toisten yritysten edustajien kanssa. Keskustelut ovat osoittautuneet erittäin suosituksi tavaksi jakaa hiljaista tietoa ja arjen hyviä käytäntöjä toisillemme. Samalla kun kasvattaa omaa osaamistaan, on myös hyvä kuulla, miten asioita on edistetty ja ratkaistu muualla. Omaan organisaatioon tehtävä kehittämistehtävä vie puolestaan opit suoraan arkeen.

Aluksi Työkykymestari oli kestoltaan seitsemän päivää, mutta vuonna 2019 se muutettiin monimuotokoulutukseksi, jossa osa opinnoista suoritetaan verkko-oppimisympäristössä. Tällä hetkellä koulutuksessa on starttitilaisuuden lisäksi kolme lähipäivää ja oppimisympäristön kurssit.

Koronaa ennen koulutuspäivät pidettiin läsnätilaisuuksina, mutta luonnollisesti koronan levittyä siirryimme Teamsiin. Tavoitteena on ollut pitää ainakin yksi päivä läsnätilaisuutena osallistujien toiveita kuunnellen.

Kerran vuodessa Työkykymestarit kokoon

Vuodesta 2019 alkaen olemme pitäneet joka vuosi Työkykymestareiden verkostotilaisuuden, johon kutsumme kaikki valmistuneet Työkykymestarit. Näissä tilaisuuksissa on keskusteltu työkykyjohtamisen ajankohtaisista asioista Työkykymestareiden, Ilmarisen väen sekä ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa erinomaisessa tunnelmassa.

Olemme saaneet koulutusohjelmasta runsaasti palautetta vuosien varrella, mikä on auttanut kehittämään ohjelmaa eteenpäin. Osallistujat ovat ylpeitä suorituksestaan ja tyytyväisiä siihen, että ovat voineet parantaa oman organisaationsa työkykyjohtamista.

Myös asiakastapaamisissa on ollut ilo kuulla monilta työkykyasioiden asiantuntijoilta kommentteja siitä, että opinnot Työkykymestareissa antoivat uskoa ja vahvistusta jatkaa työkykyjohtamisen kehittämistä omassa yrityksessä. Olemme Ilmarisessa samalla asialla Työkykymestareiden kanssa: teemme jatkossakin töitä paremman työkyvyn ja työelämän eteen. Ilmoittaudu sinäkin mukaan koulutukseen ja liity Työkykymestareiden kasvavaan joukkoon!

Kirsi Jormakka
työkyjohtamisen asiantuntija
Ilmarinen

Lue lisää

  • Tietoisuus 24.3.2023 klo 15.39
    Työkykykin pysyy ja paranoo kun pitää itsestään aina ja ensisijaisesti parasta huolta. Niin henkisesti, fyysisesti ja taloudellisesti. Ja varsinkin ensisijaisesti henkisesti aina, niin fysiikka talous tulee siinä perässä omalla painollaan myös parhaassa kuosiss. Sen jälkeen on aina helppo olla, kun ei pakko enää olla edes onnellinen.
    Vastaa kommenttiin
  • Tietoisuus 24.3.2023 klo 23.27
    Jaa että miksi kannattaa pitää itseään elämänsä tärkeimpänä ihmisenä? Siksi koska jokainen viettää koko elämänsä vain itsensä kanssa. Ei siis vanhempiensa kanssa, ei siis lastensa kanssa, ei siis työnantajiensa kanssa, ei siis puolisonsa kanssa, ei siis ystäviensä kanssa. Ja kun pitää itseään kokoajan elämänsä tärkeimpänä ihmisenä, kykenee näin pitämään samalla parasta huolta itse itselleen valitsemista läheisistä ihmisistä, eli kykenee hoitamaan vaikka vanhempansa, lapsensa, työnsä ja ystävyyssuhteensa siinä samalla parhaalla tavalla. Eli, "Työkykymestari" on vain yksi pienenpieni segmentti "Oman elämänsä mestarista".
    Vastaa kommenttiin
    • Kirsi Jormakka 25.3.2023 klo 06.51
      Kiitos kommenteistasi! Olen samaa mieltä kanssasi. Itsestään huolehtiminen on ensijainen asia ja se auttaa meitä kaikissa elämäntilanteissa, kuten hyvin kuvailitkin. Hyvinvointi aiheena on laaja-alainen asia ja siitä on hurjasti tietoa sekä koulutuksia erilaisten esim. valmennustalojen ja tutkimuslaitosten tuottamana. Ilmarisen Työkykymestarikoulutuksessa olemme tosiaan keskittyneet hyvinvoinnin yhteen osa-alueeseen eli työkykyjohtamisen kontekstiin.
      Vastaa kommenttiin
  • Tietoisuus 25.3.2023 klo 20.48
    Elämme keskellä negatiivista maailmankautta joka alkoi 10 vuotta sitten, ja vielä seuraavat 20 vuotta mennään kokoajan vielä enemmän kiihtyvällä tahdilla negatiivisempaan suuntaan. Sitten helpottaa. Mutta se maailma on sitten täysin erilainen kuin missä vielä elämme nyt. Resurssipohjainen talous niin mikro- kuin makrotasolle on tulossa tämän kapitalismin dekadenssin jälkeen. Sitä odotellessa kannattaa vain pitää itsestään ja sitä kautta itse itselleen valitsemista läheisistään parasta huolta.
    Vastaa kommenttiin
  • Ville Vallaton 27.3.2023 klo 13.04
    Työkyky paranee parhaitten kun paiskii töitä 42 vuotta 5 päivää viikossa miinus lomat ilman vikinöitä kuten täällä. Rautalangasta, keskittyy työaikana työntekoon ja vapaa-aikana muuhun kuin itsensä lihottamiseen ja hömppäpömpän tuijotteluun ja kuunteluun telkkarista ja netistä. Tehokkuus on taikasana, hyvä Ilmarinen!
    Vastaa kommenttiin
  • Tietoisuus 27.3.2023 klo 16.23
    Hyvä vinkki taas Villeltä. Ei tosiaan kannata seurata tv:stä eikä netistä mitään dopingia käyttäviä huippu-urheilijoita, draamasarjoja joissa eletään jatkuvaa ongelma-keskeistä elämää eikä pornoa. Vaan keskittyy itse harrastamaan terveellistä liikuntaa, elää itse ratkaisukeskeistä elämää ja harrastaa säännöllistä seksiä kumppaninsa kanssa. Täyspölvästit eivät tätä ymmärrä, vielä.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 25.1.2024

Uusi maksuluokkamalli kirittää työterveysyhteistyötä

Aiemmin suurten työnantajien maksuluokkaan ja sitä kautta työeläkemaksuun vaikuttivat vain pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet. Maksuluokkamallin uudistus toi mukaan yhtälöön myös pitkittyneet kuntoutustuet. Ennakoivan ja suunnitelmallisen työkykyjohtamisen merkitys korostuu entisestään. Muutos haastaa myös työterveysyhteistyötä.

Uusi maksuluokkamalli kirittää työterveysyhteistyötä

Blogit 16.1.2024

Kohti talouden pehmeää kasvua – vai onko kojootin putous kivulias?

Viime vuosi oli pääomamarkkinoilla monitahoinen. Keskeiset osakeindeksit nousivat hulppeasti esimerkiksi Yhdysvalloissa, kun taas Suomessa jäätiin loppuvuoden kiitolaukasta huolimatta hiukan pakkasen puolelle. Suomen pörssilistalla on monia hyviä yhtiöitä, mutta vaimeaa menoa selitti osaksi suomalaisten listayhtiöiden toimialajakauma. Sykliset yhtiöt eivät olleet muodissa. Myös tulosrintamalla suomalaisten yhtiöiden kyyti oli kylmää.

Kohti talouden pehmeää kasvua – vai onko kojootin putous kivulias?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita