Blogit

Rentoudu, teet merkityksellistä työtä!

Onko työelämän korostunut merkityksellisyyspuhe jo uhka työkyvylle? Vaikka merkityksellisyys on itsessään positiivinen kokemus ja mielentila, on sen ylikorostamisella riskinsä. Siksi työn merkityksellisyydelle tarvitaan nykyistä väljemmät raamit.

”Meillä tehdään merkityksellistä työtä” - Näin todennäköisesti ilmoitetaan sinunkin työnantajasi urasivustolla. Tarkista vaikka! Houkutus kirjata kyseinen lausahdus työnantajamielikuvaa pönkittämään on ymmärrettävää. Työn merkityksellisyyden on usein nähty kilpailevan menestyksekkäästi rahan kanssa ykköspaikasta arkisten ponnisteluiden bensana. Mutta kannattaako työn merkityksellisyydestä pitää nykyisenkaltaista ääntä?

Sukupolvikokemuksia, ajankuvaa vai ikiaikainen motivaattori?

Työn merkityksellisyyden janoaminen on nähty erityisesti nuorempien sukupolvien ominaisuutena. Tämä ei pidä paikkansa sikäli, että työn arvon on ymmärretty jo kauan kumpuavan muustakin kuin palkasta ja tittelistä. Keskustelu työn merkityksellisyydestä kuitenkin lisääntyy. Etenkin kun perinteiset elämän merkityksellisyyden lähteet ovat menettäneet asemaansa, ja ilmastokriisi on asettanut jatkuvan kasvun oikeutuksen suurennuslasin alle.

Merkityksellisyyden kaipuu on ihmisissä sisäsyntyinen piirre, jolla viime kädessä pyritään löytämään vastauksia olemassaolomme tarkoitukseen. Me ajaudumme, joskus huomaamattammekin, kohti merkityksellisyyttä. Työelämässä suuntamme sinne, mihin koemme luontaista vetoa, missä koemme hyödyntävämme osaamistamme ja voimme vaikuttaa itseämme suurempiin kokonaisuuksiin.

Noin kolme neljästä suomalaisesta kokee tekevänsä merkityksellistä työtä. Luku vaikuttaa suuremmalta, kuin aiheen ympärillä käyty keskustelu antaa ymmärtää. Kaikki eivät myöskään kaipaa työssään merkityksellisyyttä, vaan saavat sitä pääasiassa työelämän ulkopuolisista asioista. Tämäkin on hyväksyttävä tapa lähestyä työn arvoa.

Työn merkityksellisyys myy itse itsensä

Organisaation johtamisen ja työnantajamielikuvan näkökulmasta merkityksellisyys on yksinkertaista, koska tuote tai palvelu myy itse itsensä. Kärjistäen: teknologiafirmat vetävät työnantajina puoleensa tekniikkafiilistelijöitä ja sotepalvelut toisten auttamiseen vetoa tuntevia. Toisin sanoen riittää, että organisaation tarkoitus on tunnistettavissa ja yksilön rooli osana tarkoitusta näkyvissä. Ymmärrys siitä, kuinka oma työpanos vaikuttaa isompaan kuvaan, on tunnetusti voimauttavaa ja työkykyä monin tavoin kohentavaa.

Koska merkityksellisyyden lähteet ovat yksilöllisiä, ihmiset ajautuvat samaan työpaikkaan hyvin erilaisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Merkityksellisyydestä ihmisen luontaisena toiminnanohjaajana uhkaa tulla sotku, jossa siitä voimavaran sijaan tehdään yksi ahdistustekijä lisää työelämän pitkälle vaatimuslistalle.

Mikä tekee työstä merkityksellistä?

Toinen korostuneen merkityksellisyyspuheen riski on ihmisten hämärtyvä käsitys siitä, mikä riittää työn merkityksellisyydeksi. Sama työ tuo eri ihmisille merkityksellisyyttä eri syistä. Yhdelle työn arvo syntyy sosiaalisista suhteista, toiselle ihmishenkien pelastamisesta ja kolmannelle jostain aivan muusta. Ja nämä kaikki ovat erittäin okei. Myös maailman tapahtumat saattavat pistää pohtimaan oman työn tarkoitusta.

Se että oma työ alkaa näyttää vähemmän merkitykselliseltä kuin naapurin, on meitä ihmisiä vaivaavan sosiaalisen vertailun syy. Sen haitallisia vaikutuksia voidaan kuitenkin hillitä asettamalla asia oikeaan mittasuhteeseen. Perspektiiviä laajentamalla kaikki työ, joka ei aiheuta tuskaa ja kärsimystä muille, voidaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna nähdä tärkeänä ja merkityksellisenä. Ja merkityksensä on myös sillä, että työstä kertyy eläkettä.

Jokaisen työpanos on arvokas ja juuri sinun tapasi lähestyä merkityksellisyyttä työssä on työkykysi kannalta paras. Rentoudu, sillä teet merkityksellistä työtä!

Artturi Pitkälä
harjoittelija/tutkimusavustaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus
Ilmarinen

Kirjoittaja teki pro gradu -tutkielman vuonna 2022 työn merkityksellisyyteen ja minäpystyvyyteen liittyen.

Lue lisää

  • TyökykyAreenasta löydät tietoa ja työkaluja työkykyjohtamisen tueksi. Tutustu ja poimi vinkit työpaikkasi arkeen. 
  • Tietoisuus 18.3.2023 klo 01.31
    Mitä on mielenrauha? Se on kuin vesi kämmenellä. Kun sen antaa olla, se pysyy. Mutta jos siitä yrittää ottaa kiinni ja puristaa, se katoaa. Käy siis myös työhösi tietoisuuden lootuksen kukka jalkojesi juurella.
    Vastaa kommenttiin
    • Artturi Pitkälä 23.3.2023 klo 06.46
      Tasapainoiluahan elämä monelta osin on. Liikaa ei saisi puristaa, mutta aivan välinpitämättömäksikään ei paranisi heittäytyä.
      Vastaa kommenttiin
      • Tietoisuus 25.3.2023 klo 21.02
        Vinkkinä sinnekkin. Kun ei ole vaatimuksia ei ole myöskään vastoinkäymisiä. Sitten aukeaakin korkeammat tietoisuuden tasot jossa tarvitaan enää vastaan-ottoa kykyä.
        Vastaa kommenttiin
  • Mäkinen Veli Pekka 22.3.2023 klo 09.48
    Minulle ei myönnetty ammatillista kuntoutusta, käskettiin ottaa yhteyttä kelaan ja muualle. Olin silloin 57- vuotias. Sen jälkeen on hylätty 2kertaa työkyvyttömyyden hakemukset. Että sellainen kusetus .
    Vastaa kommenttiin
  • Ville Vallaton 22.3.2023 klo 14.10
    Täällä paiskittiin raakaa palkkatyötä vikisemättä 42v. 5 päivää viikossa miinus lomat. Nyt terveenä eläkkeellä kohtuullisella työeläkkeellä jolla voi päästellä montun pohjalle vuorostaan vikisemättä. Oikeastaan mikään ei ole muuttunut siitä kun pikkupoikana kaivelin nenääni ja ihmettelin maailman menoa. Yhtä jännää edelleen👍. Ilmariselle propsit tehokkaasta työeläkkeiden keruusta ja jaosta.
    Vastaa kommenttiin
    • Artturi Pitkälä 23.3.2023 klo 06.39
      Kyllähän maailmassa ihmeteltävää riittää kaiken ikäisille, hyvä niin. Reipasta asennetta ja antoisia eläkevuosia sinne edelleen!
      Vastaa kommenttiin
  • Timo Vauhkonen 14.7.2023 klo 19.20
    "Organisaation johtamisen ja työnantajamielikuvan näkökulmasta merkityksellisyys on yksinkertaista, koska tuote tai palvelu myy itse itsensä..." Enpä olisi uskonut tätä vielä kuulevani. Tuote tai palvelu myy itse itsensä... kuulun myynti- ja markkinointi -alan sukupolveen, joka teki pitkiä päiviä todistaakseen yritysjohdolle ja tuotepäälliköille yms., että mikään tuote ei ole niin hyvä, että ilman mitään kommunikaatiota se myisi itse itsensä. Onko siis palattu kivikaudelle takaisin? Nythän on mielettömät työkalut markkinoida ja myydä, mutta edelleen ollaan sitä mieltä(kö), että tuotteet ja palvelut myyvät itseitsensä. Enpä olisi uskonut. Onnea ja menestystä.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 28.5.2024

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Uusi työkyvyttömyyseläkeindeksimme ennustaa työkyvyttömyyden yleisyyttä. Voidaanko tarkemmilla ennusteilla taklata työkyvyttömyyttä entistä paremmin?

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Lisää ajankohtaisia artikkeleita