Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen
Kun menot jatkuvasti kasvavat, korostuu kustannustehokkuuden merkitys entisestään. Vaikka organisaatioiden suuntaviivat ja valinnat perustuvat liiketoimintastrategiaan, työkykyjohtamisen toimenpiteet toteutetaan usein ilman selkeää suunnitelmaa – ikään kuin tikanheittoa sokkona. Toivotaan, että edes jokin tikka osuisi maalitauluun.
Työkykyjohtamisen toimenpiteitä tehdään, koska ”jotain on tehtävä”, mutta systemaattisuus puuttuu, eikä kehittäminen perustu aina tietoon. Tällöin toiminnan vaikuttavuus jää epäselväksi, eikä panos-tuotos-suhdetta voida osoittaa. Kuulostaako tutulta?
Tiedolla johtaminen parantaa vaikuttavuutta
Laadukkaalla ja suunnitelmallisella työkykyjohtamisella voidaan hallita työkykyriskejä ja vaikuttaa myönteisesti sekä yrityksen taloudelliseen tulokseen että henkilöstön työkykyyn.
Ilmarinen toteutti vuonna 2023 tutkimuksen, jossa selvitettiin työkykyjohtamisen tilaa suomalaisissa yrityksissä. Tutkimuksen mukaan eniten kehittämisen varaa oli suunnittelun, mittaamisen ja seurannan osa-alueilla, mutta operatiivista toimintaa työpaikoilla oli runsaasti.
Näiden löydösten pohjalta kehitimme Ilmarisessa uuden interaktiivisen yhteistyösuunnitelman, joka tukee organisaatioiden työkykyriskien hallinnan prosessien systemaattista tiedolla johtamista. Yhteistyösuunnitelma ohjaa oikeaan järjestykseen prosessien suunnittelussa, niin ettei mikään tärkeä vaihe tule ohitetuksi.
Riskien tunnistamisesta kohti vaikuttavaa strategiaa
Vasta kun organisaation työkykyriskit on tunnistettu, voidaan priorisoida aidot kehitystarpeet. Ajantasaista tietoa toimialan, henkilöstön ja työkykyjohtamisen riskeistä saat Ilmarisen verkkopalvelusta löytyvästä tilannekuvasta.
Työkykytilannetta tulee käsitellä myös johtoryhmätasolla. Johdon osallistuminen sekä tavoitteiden asettamiseen että kehitystoimenpiteiden suunnitteluun on ratkaisevan tärkeää. Ensimmäinen askel on tunnistaa, mitkä työkykyriskit aiheuttavat eniten kustannuksia liiketoiminnalle ja mihin kohderyhmään tai asiaan tulisi vaikuttaa.
Strategia on kykyä valita oikea suunta tienhaaroissa – kaikkea ei voi saavuttaa samanaikaisesti.
Monipuoliset mittarit auttavat saavuttamaan tavoitteet
Kehitystarpeista johdetaan tavoitteet, joille asetetaan monipuoliset mittarit. Mittarit kuvaavat tilannetta ja sen muutosta, kun taas analyysillä tuotetaan päätöksenteon tueksi syvempää ymmärrystä. Näin voidaan arvioida, vievätkö valitut toimenpiteet haluttuun suuntaan.
Kustannustehokasta on myös kyky muuttaa suuntaa, jos toimenpiteet eivät tuota toivottuja vaikutuksia. Yhteistyösuunnitelma helpottaa etenemisen seurantaa, sillä tavoitteet aikataulutetaan järjestelmään, joka tarjoaa selkeän näkymän prosessin etenemiseen. Poikkeamat prosesseissa on helppo havaita, kun niitä arvioidaan säännöllisesti.
Yhteistyösuunnitelma auttaa pitkäjänteisessä kehittämisessä
Kun strateginen suunta on valittu, on aika hioa taktiikkaa eli keinoja päämäärien saavuttamiseksi. Sen sijaan, että suunnitellaan liian monta toimenpidettä kerralla, kannattaa keskittyä vaikuttavimpiin ratkaisuihin.
Tutkittua tietoa kannattaa hyödyntää toimenpiteiden perustana, sillä se parantaa lopputuloksen vaikuttavuutta. Suunnitteluun on tärkeää osallistaa heitä, joita toimenpiteet koskevat – eli henkilöstöä – sekä tietenkin organisaation työkykyjohtamisen kumppaniverkostoa, kuten Ilmarista.
Yhteistyösuunnitelma kokoaa organisaation työkykyjohtamisen kehityssuunnitelmat yhteen näkymään. Se tukee sekä organisaation että sen työkykyjohtamisen kumppaneiden arjen työtä.
Yhteistyösuunnitelma luo selkeät raamit ja tavoitteet yhteiselle toiminnalle ja mahdollistaa pitkäjänteisemmän ja järjestelmällisemmän kehittämisen. Näin vahvistetaan sekä organisaation suorituskykyä että henkilöstön työkykyä.
Heli Rantanen
työkykyjohtamisen kehityspäällikkö
Lue lisää:
- Tutustu yhteistyösuunnitelmaan » Yhteistyösuunnitelma – aseta tavoitteita työkykyjohtamiselle
- Tilannekuva auttaa sinua tunnistamaan nykytilanteen ja suunnittelemaan tulevaa.
Lue lisää » Tilannekuva – tunnista työkykyriskit - Miten voit tukea huomisen työkykyä? Lue lisää » Huomisen työkyky – näin johdamme työkykyä yhdessä
Lisää aiheesta
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.