Blogit

Työ voi kuormittaa kehoa ja lyhentää työuria – mutta sen ei tarvitsisi

Huomattava osa suomalaisista tekee fyysisesti raskasta työtä. He huolehtivat, että kauppojen hyllyissä on tavaraa ja toimittavat ne halutessamme kotiovellemme. He hoitavat vanhukset ja sairaat. He rakentavat meille taloja, siltoja ja teitä. Olemmeko unohtaneet, että näitä töitä keventämällä voimme pidentää työuria?

Yksi neljästä tekee yhä raskasta työtä

Vaikka työelämä digitalisoituu ja automatisaatio etenee, Tilastokeskuksen vuoden 2024 työolotutkimuksen mukaan joka neljäs työntekijä tekee edelleen fyysisesti raskasta työtä. Fyysistä kuormitusta kokevat erityisesti rakennus-, valmistus- ja kuljetusalojen miehet sekä hoiva-, myynti- ja siivoustyötä tekevät naiset.

Tyypillisiä kuormitustekijöitä ovat raskaat nostot, hankalat työasennot ja yksipuoliset työliikkeet. Usein työtä tehdään vielä meluisassa, vetoisassa tai ahtaassa työympäristössä.

Raskailla aloilla tikittää sekä eläke- että työkyvyttömyyspommi

Fyysinen kuormitus lisää tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TULES) riskiä, eikä TULE-kipujen kanssa voi tehdä raskasta työtä. Fyysisesti raskailla aloilla tämä näkyy muita aloja runsaampina sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyseläkkeinä. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen miesvaltaisia teollisuustöitä on kadonnut, samalla kun naisvaltaiset alat, kuten kauppa ja terveydenhuolto, ovat kasvaneet. Tämän seurauksena naiset ovat vuodesta 2013 alkaen ohittaneet miehet työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa.

Ilmarisen datastaan koostamat tuoreet indeksit vahvistavat huolen fyysisesti kuormittavien alojen työkyvystä. Työkyvyttömyyseläkeindeksin mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat erityisesti rakentamisessa, teollisuudessa, kuljetuksessa sekä terveys- ja sosiaalipalvelualoilla pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisin syy. Erot toimialojen välillä ovat merkittäviä, sillä työkyvyttömyys raskailla aloilla voi olla jopa kahdeksankertainen kevyempiin aloihin verrattuna.

Työuraindeksi puolestaan osoittaa, että fyysisesti kuormittavilla aloilla on korkea keski-ikä. Esimerkiksi kuljetusalalla yli neljännes työntekijöistä on yli 55-vuotiaita. Yhdessä nämä luvut kertovat karua kieltä: fyysisesti raskaita töitä tekevillä aloilla tikittää yhtä aikaa sekä eläke- että työkyvyttömyyspommi.

Onko raskasta työtä tekevän mahdollista jäädä hyvinvoivana eläkkeelle?

Tutkimusten mukaan ruumiillisesti raskas työ kasvattaa työkyvyttömyyden riskiä selvästi. Maria Sirenin väitöskirjatutkimus (ttl.fi) osoittaa, että erityisesti pitkäaikainen altistuminen työn fyysisille kuormitustekijöille on merkittävä selittäjä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, kuten olkapään pehmytkudossairauksissa. Riskitekijöitä ovat myös muun muassa yli kymmenen vuoden raskas fyysinen työ, useat samanaikaiset kuormitustekijät, päivittäinen nikotiinivalmisteiden käyttö sekä ylipaino miehillä. Yhdessä nämä selittävät yli puolet sairauksista johtuvista poissaoloista.

Työntekijöiden sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä TULE-sairauksien takia voidaan tehokkaimmin ehkäistä vähentämällä erityisesti työn fyysisiä kuormitustekijöitä. Tämä onnistuu parhaiten tarkastelemalla koko työprosessin sujuvuutta yksittäisten vaiheiden sijaan. Fyysisesti raskaaseen työhön liittyviä työkykyongelmia ei voi pysyvästi ratkaista kannustamalla terveellisiin elintapoihin, vaan tarvitaan erityisesti ihmisen ominaisuuksiin sopivia työoloja ja tuotantojärjestelmiä.

Onnistunut ja vaikuttava esimerkki tällaisesta työn kehittämisestä on MSK Cabins -yritys, joka investoi viiden vuoden aikana vajaat 180 000 euroa ergonomiaparannuksiin (yle.fi). Tulokset puhuvat puolestaan: sairauspoissaolot tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi romahtivat viiden vuoden ajanjaksolla lähes 400 päivästä vain 12 päivään vuodessa, ja yritys saavutti 1,1 miljoonan euron taloudelliset hyödyt.

Esimerkki osoittaa, että kun työ ja työympäristö sekä prosessit suunnitellaan ihmisen ominaisuudet huomioiden, paranee yhtaikaa sekä työntekijöitten työkyky että yrityksen tuottavuus. Ihmisen mittainen tuotantojärjestelmä ei ole kustannus vaan investointi parempaan työelämään ja tuottavuuteen sekä kestävämpään tulevaisuuteen.

Johanna Koroma
johtava asiantuntija, Ilmarinen

Anssi Smedlund
johtava asiantuntija, tietojohtaminen, Ilmarinen

Tule mukaan työkykywebinaariimme

Lähteet:

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 6.11.2026

Mikä on Ilmarisen palkitun asiakaskokemuksen salaisuus?

Tapaan työssäni Ilmarisen asiakkuusjohtajana suuren määrän yrityspäättäjiä, yrittäjiä ja työntekijöitä lukuisilta eri aloilta ja tehtävistä. Heidän kanssaan käymistäni keskusteluista löytyy lopulta yksi punainen lanka ja vastaus siihen, mistä hyvä asiakaskokemus syntyy.

Mikä on Ilmarisen palkitun asiakaskokemuksen salaisuus?

Blogit 2.11.2026

Jäämmekö yksin vaatimaan itseltämme enemmän?

Työtahdin kiihtyminen ja työn vaatimusten kasvu herättää suurta huolta, varsinkin tietotyössä. Jos tuntuu siltä, että tilanne on karkaamassa käsistä, neuvon pysähtymään ja pohtimaan seuraavia askeleita. Voimme pyrkiä vähentämään työkuormitusta, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että suuntaamme huomiomme kuormitusta tasapainottaviin voimavaroihin.

Jäämmekö yksin vaatimaan itseltämme enemmän?

Blogit 29.10.2026

Miten organisaatio voi tukea osaamisen kehittymistä tekoälyn muuttaessa työtä

Tekoäly muuttaa jo nyt sitä, miten työtä tehdään, mitä työssä tehdään, ja millaista osaamista tarvitaan. Olennaista ei ole se, kuinka nopeasti uusia työkaluja otetaan käyttöön, vaan se, miten ihmiset oppivat hyödyntämään niitä omassa työssään. Samalla tarvitaan rohkeutta miettiä johtamista uudella tavalla ja tarkempaa huomiota siihen, miten muutos vaikuttaa työn hallintaan, kuormitukseen ja työkykyyn.

Miten organisaatio voi tukea osaamisen kehittymistä tekoälyn muuttaessa työtä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita
Sivu päivitetty viimeksi