Oodi mikro- ja pienyrittäjille!
Yrittäjät ja mikroyrittäjät yllättävät minut säännöllisesti positiivisesti. Vaikka tämä porukka on heterogeenista, löytyy muutama monia yhdistävä yhteinen asia. Ensinnäkin yrittäjät ovat valtavan hyviä jossakin asiassa. Heillä on todellista syväosaamista, jonka he ovat myös tunnistaneet, osanneet sanoittaa ja perustaneet yritystoimintansa tämän osaamisensa ympärille. Oli kyse ohjelmoijasta, lvi-asentajasta, sisustussuunnittelijasta tai kampaajasta, he ovat osaamisen osalta usein huippuja omassa jutussaan.
Toiseksi vaikka yrittäjät olisivat kuinka kovassa paineessa, siitä huolimatta silmät kirkastuvat, kun he saavat kertoa ydinjutustaan. Tulkitsen tämän intohimoksi. Intohimoinen suhtautuminen oman jutun tekemiseen on ihailtavaa ja superkadehdittavaa, sitä kun ei voi ostaa pullossa.
Älytön termi ”yrittäjä” ei lannista
Pien- ja mikroyrittäjät ovat usein myös hyvin ylpeitä paitsi tekemisestään, myös yrittäjyydestä. Takavuosina yrittäjyys nähtiin yleisesti jotenkin epätoivoisena ja ei -tavoiteltavana, sellaisena, johon monesti päädyttiin pakon sanelemana. Myös älytön termi ”yrittäjä” alleviivasi osaltaan aikaisempaa kuvaa.
Englanninkielinen termi "entrepreneur" tulee latinasta ja pitää sisällään eteenpäin menemisen, suomalainen termi taas ei, eikä ainakaan kuvaa onnistumista. Mutta niin vaan yrittäjät ovat kaikesta huolimatta kääntäneet mielenyhtymän koko termistä päinvastaiseksi olemalla ylpeitä yrittäjyydestään.
Kilpailu on hyvästä ja resilienssi sisäänrakennettua
Mikro- ja pienyrittäjät tuntuvat olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä kilpailuun. Jos samalla alueella joku ravintola menestyy, niin usein tien toisella puolella oleva kahvilakin saa siitä hyötyä. Jos sisällöntuottaja tekee hyvää jälkeä, kuten muutama muukin sisällöntuottaja, ovat he toisistaan tietämättä tehneet tunnetuksi alansa työtä.
Toisin kuin voisi luulla, vaikeinta on monien mielestä yrittäjänä tehdä jotain täysin uniikkia tai uraauurtavaa, sillä sitä on erittäin vaikea myydä. Silloin ostajilla ei ole hajuakaan, mitä voivat saada ja mihin tarvita kyseistä juttua tai härpäkettä.
Pakkoraossa valtavaa potentiaalia
Sinnikkyys ja kyky omaksua uusia asioita kuvaavat täydellisesti tuntemiani mikro- ja pienyrittäjiä. Ei sen resilientimpää ja joustavampaa porukkaa olekaan, eikä toisaalta myöskään sellaista, joka ketterästi pystyisi ottamaan asian kuin asian haltuun ja taklaamaan ongelman, jos toisenkin.
Ja lopuksi: Se, mikä ennen kaikkea sai minut pohtimaan teemaa, on pienyrittäjien moniosaajuus ja tähän linkitetty uskomaton sisäänrakennettu kyky löytää salamannopeasti erilaisia ratkaisuja, mahdollisuuksia ja jopa uusia aluevaltauksia pakkoraossa. Luovuus kukkii kaaoksessa ja pakonsanelemana yllättävän hyvin.
Eiköhän anneta pienet yrittäjille!
Katja Atsar
työkykyjohtamisen kehityspäällikkö
Ilmarinen
- Taitava ja osaava mikroyrittäjäasiakkaamme: haluatko tietää, miten voit, mitä voisit tehdä voidaksesi paremmin ja miten muut mikroyrittäjät voivat? Tilaa Ilmarisen työkykysely. Saat raportin omasta tilanteestasi täytettyäsi sen. Haluamme tukea työkykyisyyttäsi ja tarjoamme kyselyn asiakasetuna.
- Lue lisää: Yrittäjän hyvinvointi ja työkyky
- Hanki YEL-vakuutus
Lisää aiheesta
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.