Johda sydämellä ja auta muita menestymään
Kaiken digitalisaatio- ja globalisaatiopuheen keskellä on edelleen joukko tekemisiä ja asioita, jotka eivät muutu. Aito ihmisten kohtaaminen sekä oikeudenmukainen ja hyvä johtaminen ovat kullanarvoisia taitoja myös tänään.
Esimiestyö ja johtaminen ovat palvelutehtäviä
Esimies- ja johtamistehtävään ryhtyvän perusmotiivina tulisi olla vahva halu palvella ja auttaa toisia menestymään. Hyvä johtaja keskittyy huolehtimaan kokonaisuudesta ja varmistaa oman porukkansa onnistumisen. Pomolta vaaditan myös nöyryyttä seisoa tarvittaessa taka-alalla ja päästää omat ihmiset parrasvaloihin.
Yksi tämän päivän johtajan pätevyysvaatimuksista tulisi olla itsensä johtamisen taito. Esimiehen tulee tuntea vahvuutensa ja heikkoutensa ja pystyä johtamaan omaa ajankäyttöään. Johtajan on huolehdittava myös omasta työkyvystään ja työstä palautumisestaan pystyäkseen tukemaan muita.
Johtajuus on muutoksessa
Johtajuus on muutoksessa eikä yhtä oikeaa johtamismallia ole. Entinen kollegani, Työterveyslaitoksen professori Jari Hakanen, on jo pitkään tutkinut palvelevaa johtamista.
Palvelevan johtamisen perusajatuksena on luoda työyhteisö, jossa voimaannuttaminen, empaattisuus sekä työntekijöiden arvostus ovat esimiestyön ja johtamisen ydintä. Työntekijää tuetaan ja rohkaistaan, jotta hän voi kukoistaa, kasvaa työssään, toimia itsenäisesti ja saavuttaa hänelle asetetut tavoitteet.
Palveleva johtaminen yhdistää koko työyhteisöä
Vaikka palveleva johtaminen on työelämässä melko uusi termi, on siihen liittyvää tutkimusta tehty Yhdysvalloissa jo 1970-luvun lopulta lähtien. Ensimmäisenä uudenlaista johtamista esitteli Robert Greenleaf.
Tutkimusten mukaan palveleva johtaminen vahvistaa luottamusta, luovuutta, työhön sitoutumista ja oikeudenmukaisuuden kokemusta. On osoitettu, että sillä on myös työuupumukselta suojaava vaikutus. Palvelevan johtamisen on todettu parantavan tehokkuutta ja tiimien innovatiivisuutta. Jari Hakasen mukaan palveleva johtaminen on selkeästi yhteydessä myös työn imuun.
Palvelevan johtamisen työkulttuurista voidaan puhua silloin, kun kaikki työyhteisön jäsenet sisäistävät ajatuksen siitä, että kaikki ovat toistensa palvelijoita. Jokainen on valmis auttamaa toista onnistumaan. Työyhteisön jäsenet arvostavat toisiaan, kiittävät ja antavat toisilleen palautetta. Myös esimies saa jatkuvasti palautetta työyhteisöltä omasta toiminnastaan.
Johtaminen on matka, eikä kukaan opi heti hyväksi johtajaksi. Palvelevan johtamisen kulttuurissa on tilaa kehittyä paremmaksi johtajaksi. Tärkeintä on aito halu auttaa muita onnistumaan.
Kristina Halonen
työkykyjohtaja, Ilmarinen
@kristiinahalon1
Kristiina Halonen puhui Työterveyspäivillä 12.9.2018 aiheesta Johtamista sydämellä.
- Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
- Tutustu Ilmarisen Parempaa työelämää -palveluihin
- Tutustu ja ilmoittaudu mukaan Ilmarisen Parempaa työelämää -valmennuksiin.
-
Elina Ali-Melkkilä 19.9.2018 klo 21.00
Loistava näkökulma! Kun mielekkään johtamisen malleilla saadaan työtekijäkokemus aidosti erinomaisella tasolle, niin kehittyy myös ensiluokkainen asiakaskokemus. Näin kaikki voittaa!Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.