Miten sijoittaja saa selville, onko yhtiö riittävän vastuullinen?
Vastuullisuus vaikuttaa siihen, miten houkutteleva kumppani yhtiö on asiakkaille, työntekijöille ja sijoittajille.
Sijoittajan silmin maailma näyttää kauniimmalta, kuin aiemmassa työssäni neuvonantajana. Yhtiöt haluavat osoittaa sidosryhmilleen asioiden olevan hallussa, kun taas konsultilta pyydetään suoraan apua ongelmakohtiin.
Lähes kaikkiin yrityksiin liittyy vastuullisuuden haasteita, jos katsoo tarpeeksi tarkasti. Huomiota pitää kiinnittää myös laajempiin vaikutuksiin toimitusketjun ja asiakkaiden kautta. Yksi analyytikon työn avainkysymys onkin tunnistaa, millä yrityksillä on enemmän näitä haasteita kuin toisilla.
Miten yhtiö voi vakuuttaa menevänsä oikeaan suuntaan?
Vaikutamme yrityksiin silloin, jos niiden toiminnasta ilmenee vakavia tai systemaattisia ihmisoikeuksien ja/tai työelämän oikeuksien rikkomuksia, merkittävää ympäristötuhoa tai korruptiota. Sijoituskohteesta luopuminen on vasta viimeinen vaihtoehto.
Yhtenä esimerkkinä vaikuttamistyöstämme on Nestle, johon olemme vaikuttaneet liittyen toimitusketjun hallintaan ja erityisesti kalastuksen heikkoihin työoloihin Thaimaassa. Edistystä on jo tapahtunut, muun muassa:
– Kaloja ei saisi enää siirtää merellä aluksesta toiseen: työntekijöiden tulisi päästä myös maihin.
– Kalastusyrittäjiä kannustetaan takaamaan alusten remonteilla paremmat työolot (pilottialus tehty malliesimerkiksi).
– Kalastusalusten työntekijöille on otettu käyttöön valituskanava.
Ei ole yksin Nestlestä kiinni, saadaanko kalastajien työolot hyväksyttävälle tasolle — taustalla on yhteistyö viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Vaikuttamislistaltamme voi siksi päästä pois, vaikka työ kentällä vielä jatkuisi. Ensin kuitenkin parannusten tulee olla riittävällä tasolla ja meidän on myös voitava luottaa, että kehitys jatkuu odotetusti.
Mitä tietolähteitä sijoittajalla on käytössä?
Yhtiöiden meille antamien tietojen lisäksi tutustumme ulkopuolisten laatimiin tutkimuksiin ja keskustelemme tapauksista esimerkiksi myös yritysten kumppaneiden, kansalaisjärjestöjen ja toisinaan ammattiliittojen kanssa.
Myös yhtiöiden kolmansilla osapuolilla teettämät selvitykset tilanteista lisäävät luottamusta, varsinkin jos niiden keskeiset tulokset annetaan myös sijoittajien käyttöön.
Miten sijoittaja voi ennakoida haasteita?
Yhtiöiden raportoimat tiedot valaisevat osaltaan vastuullisuuden tasoa, kun tarkistaa esimerkiksi ovatko vastuullisuuden johtamisjärjestelmät kattavia, miten luvut ovat kehittyneet, onko asetettu tavoitteita ja onko ollut menneitä epäonnistumisia.
Omassa analyysissani käytän lisäksi ”onko johto kartalla” -kerrointa, jonka taustalla on muun muassa tällaista arviointia:
– Miten kattavia vastauksia johto antaa kysymyksiin? Paranevatko vastaukset, kun samaa kysyy seuraavalla kerralla eli meneekö yhtiö eteenpäin?
– Millä tasolla organisaatiossa vastuullisuusnäkökohtia käydään läpi? Mitkä vastuullisuuskysymykset ovat ylimmän johdon agendalla?
– Miten osaavia yhtiön edustajat ovat vastuullisuusasioissa ja mikä on kunnianhimon taso?
– Mikä on yhtiön oma käsitys vastuullisuuteen liittyvistä kehitysalueistaan?
Seuraamme keskeisimpien sijoituskohteidemme edistymistä tällä saralla vuodesta toiseen. Vastuullisuus on liikkuva maali — harva yritys on siinä virheetön tai valmis. Onneksi myös kehitystä tapahtuu jatkuvasti.
Tiina Landau
Vastuullisen sijoittamisen senior-analyytikko
Ilmarinen
@TiinaLandau
Lue lisää:
Lisää aiheesta
Mielenterveyspuhe on karannut käsistä
Mielenterveyden ongelmiin liittyvän häpeäleiman eli stigman purkaminen on ollut kiistaton menestystarina. Samalla psykiatrinen sanasto on kuitenkin levinnyt arkikieleen tavalla, joka uhkaa tehdä tavanomaisista elämän vastoinkäymisistä psykologisia kriisejä ja lääketieteellisiä ongelmia.
Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä
Työelämän tekoälykeskustelu pyörii tällä hetkellä paljon yksittäisten työntekijöiden lyhytjänteisen tehokkuuden parantamisen ympärillä. Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia työkaluja, askartelemaan agentteja ja löytämään omaan työhön sopivia käyttötapoja. Tämä auttaa suoriutumaan yksittäisistä työtehtävistä aiempaa nopeammin, mutta voi tehdä työnteosta uusilla tavoilla kuormittavaa. Jos organisaatiotason suunta ja pelisäännöt eivät ole selkeitä, vaarana on työyhteisöjen hajautuminen löyhäksi verkoksi eri suuntiin ajelehtivia väsähtäneitä yksinpuurtajia.
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.