Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?

Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.

Alkavan viikon kehysriihessä hallitus suunnittelee valtion taloutta muutamia vuosia eteenpäin. Kehysriihellä tarkoitetaan hallituksen vuosittain maalis-huhtikuussa järjestämiä budjettineuvotteluja. ’Kehys’ viittaa suunniteltuun menojen ylärajaan.

Miksi yhtäkkiä ei muusta puhutakaan kuin eläkkeistä?

Hallituksen tavoitteena on löytää säästöjä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Pitkän aikavälin suunnitteluun hallitus on jo käynnistänyt työryhmän, joka selvittää työeläkejärjestelmän uudistamiskeinoja. Lyhyemmällä aikajänteellä tavoitellaan julkisen talouden sopeuttamista. Etsitään siis keinoja, joilla voisi säästää jo lähivuosina. Ei siis ole ihme, että eri aikajänteiden uudistus- ja säästösuunnitelmat menevät sekaisin.

Jäädytys, leikkaus vai koskemattomuus?

Indeksitarkastusten jäädyttämistä tai indeksijarrua pohditaan nyt kehysriihessä. Se tarkoittaisi, ettei indeksitarkistusta tehtäisi tavalliseen tapaan eläkkeisiin eikä palkkoihin vuodenvaihteessa.

Eläketurvakeskuksen arvio ensi vuoden työeläkeindeksin korotuksesta on 1,8 prosenttia. Lopullinen arvo selviää lokakuussa siihen mennessä toteutuneen hinta- ja ansiokehityksen perusteella. Jos indeksiä pienennettäisiin prosenttiyksikön verran, työeläkemenoissa säästettäisiin noin 340 miljoonaa euroa. Työeläkemenot luetaan julkisiin menoihin ja sitä kautta leikkaaminen auttaisi osaltaan varmistamaan, ettei Suomi joutuisi EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. On arvioitu, että julkisen talouden yhteenlaskettu alijäämä rikkoo tänä vuonna rahaliiton säännöissä asetetun rajan (3 prosenttia bruttokansantuotteesta).

Valtiontalouteen indeksileikkaukset eivät auttaisi samassa suhteessa, sillä valtion rahoittamat työeläkemenot ovat noin 40 prosenttia työeläkemenoista ja suurimman osan rahoittaa yksityisen sektorin työnantajat ja työntekijät. Myös eläkeläisten tulot ja sitä kautta verotulot supistuisivat.

Pääministeri Petteri Orpo otti osaltaan kantaa keskusteluun ja totesi, että kehysriihessä ei koskettaisi työeläkkeisiin. Pääministeri kommentoi, että hallitus ei puutu eläkejärjestelmään. Säästö- ja sopeutustoimet haettaisiin siis muualta kuten verotusta korottamalla. Tämä tarkoittaisi sitä, että julkisuudessa esillä olleisiin työeläkkeiden vuotuisiin indeksikorotuksiin ei kajottaisi. Mitään ei ole siis vielä päätetty.

Äkkiliikkeitä syytä varoa

Työeläkejärjestelmää on uudistettu työeläkejärjestelmän lähtökohdista hyvällä menestyksellä useasti jo vuosikymmenien ajan. Eri näkökulmat huomioon ottavat, tarkoin harkitut uudistukset kantavat pitkälle. Työeläkejärjestelmämme voi hyvin, mutta kaipaa uudistamista pitkän aikavälin taloudellisen kestävyyden varmistamiseksi. Äkkiliikkeet eivät auta, ne rapauttavat sen tärkeimmän työeläkejärjestelmän perustan - luottamuksen. Luottamuksen siihen, että meistä kukin tulee saamaan aikanaan työtä tekemällä ansaitsemansa työeläkkeen yli sukupolvien ajan.


Tiina Nurmi
vakuutus- ja eläkejohtaja
Ilmarinen