Innostavaa ja ihmiskeskeistä – sellaistako on tulevaisuuden työ?

Elämme ennennäkemätöntä työn murrosaikaa. Työmarkkinarakenteita ravistelevat yhtä aikaa globalisaatio, geopoliittiset muutokset ja automaatio- ja informaatioteknologian kehitys. Viimeisimpänä syksyllä 2022 alkanut generatiivisen tekoälyn vallankumous on jo nyt mullistanut etenkin tietotyön arjen. Ihan niin kuin tässä ei olisi jo tarpeeksi, kaiken muun muutosrytinän ohella mustat joutsenet kuten korona, Ukrainan sota tai energian hintakriisi haastavat ajatteluamme tavoilla, johon nykyrakenteet taipuvat vain natisten.

Vuonna 2013 julkaistun Oxford-tutkimuksen mukaan 47 prosenttia olemassa olevista toimialoista voi kadota automaation takia. OECD:n katsaus vuodelta 2016 päätyy lukuun yhdeksän prosenttia ja McKinseyn katsaus vuodelta 2017 sen sijaan siihen, että noin puolet nykyisistä työtehtävistä voidaan automatisoida.

Goldman Sachs puolestaan esitti hiljattain, että tekoälyteknologiat voivat korvata tai muuttaa 300 miljoonaa työpaikkaa. Kuitenkin samaan aikaan professori James Bessenin mukaan vuoden 1950 USA:n väestönkatsauksessa esiintyneistä ammateista vain yksi on täysin kadonnut automaation seurauksena: hissioperaattori.

Yhdessä koneen kanssa saamme enemmän aikaiseksi

Automaatio ja tekoäly muovaavat yhä kiihtyvään tahtiin sitä, mihin työtehtäviin tarvitaan ihmistä ja mitkä kone voi hoitaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että robotit vievät meidän työmme. Kun automaatti voi tehdä päivä päivältä monipuolisemmin eri askareita, voidaan yhä useampi epäkiinnostava aktiviteetti ulkoistaa koneelle. Samalla ihminen voi keskittyä juuri niihin työtehtäviin, jotka ovat kiinnostavimpia ja tuottoisimpia.

Harvardin ja Boston Consulting Groupin tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi hiljattain, että GPT4-tekoälyratkaisua käyttävät konsultit olivat soveltuvissa tehtävissä 17–43 prosenttia tekoälyttömiä tuottavampia. MIT-tutkimuksen mukaan koodarit ohjelmoivat jopa 55,8 prosenttia nopeammin Github CoPilot -tekoälyn kanssa. Käynnissä oleva murros ei siis tarkoita sitä, että tekoälyt korvaavat meidät – vaan sitä, että me ihmiset saamme yhdessä koneen kanssa monin verroin enemmän aikaiseksi. Tässä keskeiseen rooliin nousevat yksilöllisten kiinnostuksen kohteiden kartoitus ja itsetuntemuksen lisääminen.

Tekoäly ei tehnyt tätä kirjoitusta

Mitä juuri sinä haluat työssäsi tehdä? Jos nautit PowerPoint-sulkeisista mutta inhoat somepostausten laatimista, mikään ei pakota ulkoistamaan presentaatioiden laatimista tekoälylle. Sen sijaan ChatGPT pyöräyttää sinulle lennokkaat LinkedIn- ja Facebook-päivitykset sekunneissa. Sama toimii myös toisin päin: jos käytät mieluummin aikasi some-emojeita sommitellen, voit pyytää tekoälyä laatimaan diapakkoihisi huikeat tekstit ja kuvat. Olen itse ChatGPT:n tehokäyttäjä, mutta  tämän kirjoituksen laatimiseen tekoäly ei ole osallistunut millään tavalla – koska kirjoittaminen on yksi aktiviteeteista, joista nautin eniten työssäni. Sen sijaan diakuvittajanani toimii tätä nykyä kuvatekoäly Midjourney.

Keskeisiä tekijöitä uuden työn todeksi tekemiseksi ovat rohkeus kokeilla uusia teknologioita, aktiivisuus oivallusten ja läpimurtojen jakamisessa – sekä panostus ihmisten itsetuntemuksen lisäämiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Näin työntekijät voivat löytää työssään juuri itselleen kiinnostavimmat tehtävät. Loput voidaan yhä useammin ulkoistaa koneelle.

Vaikka maailman muutosmyllerrys ja teknologian kiihtyvä kehitysmarssi haastaavatkin meitä, ne tarjoavat myös aivan uudenlaiset mahdollisuudet inhimillisen ja ihmiskeskeisen työelämän kehittämiselle.

Tulevaisuuden työ on innostavaa ja ihmiskeskeistä työtä, jossa ihminen ja kone työskentelevät saumattomasti yhdessä.

Sitä varten ei tarvitse odottaa huomiseen, vaan toimeen voi tarttua heti.

Lauri Järvilehto
FT, työelämäprofessori, Aalto-yliopisto