Blogit ja artikkelit

Hyvä työkyky on tunnetusti ihmisen, yrityksen ja koko yhteiskunnan etu. Työkykyjohtamisen keinoin voimme yhdessä kehittää työkykyä tehokkaasti sekä vähentää työkykyriskejä ja sairauspoissaoloja. Parempaa työkykyjohtamista edistääksemme olemme viimeisen kuuden vuoden aikana kouluttaneet Ilmarisen asiakkaiden joukosta jo 540 Työkykymestaria.

Numerot vilisevät silmissä ja tyttäreni huutaa: ”Laita iskä ovi kiinni, täällä haisee pahalle!” Liipaisin naksahtaa ja muutama tippa 10 tilavuusprosenttia etanolia sisältävää 95 E10 -bensiiniä valuu letkusta ulos. Tuttu haju vie muistelmissa nuoren kaupunkilaispojan juhannusöiselle mökille, missä vuoden 83’ 50cc puoliautomaatti Honda Monkey on juuri saanut valkoisen tankkinsa täyteen menovettä ja pärryttely jatkuu läpi yön. Vähänpä silloin tiesin, että joskus voisin tankkaamalla tienata eläkettä.

Onko työelämän korostunut merkityksellisyyspuhe jo uhka työkyvylle? Vaikka merkityksellisyys on itsessään positiivinen kokemus ja mielentila, on sen ylikorostamisella riskinsä. Siksi työn merkityksellisyydelle tarvitaan nykyistä väljemmät raamit.

Tekoälystä, kuten esimerkiksi ChatGPT:stä, puhutaan seuraavana yleiskäyttöisenä teknologiana. Yleiskäyttöisyys tarkoittaa sitä, että teknologia ei mullista vain yhtä alaa vaan on sovellettavissa useilla aloilla. Aiempia esimerkkejä on mm. internet ja sähkö, jotka aikanaan muuttivat perusteellisesti maailmaa. Mutta kaivaako tekoäly syvempää digikuilua vai olisiko sillä potentiaalia lisätä digitaalista osallisuutta?

Ilmarisen helmikuun alun iAreenassa julkistamien tutkimustulosten perusteella kaksi kolmesta haluaisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Moni työhaluinen eläkeläinen ei kuitenkaan tee ansiotöitä, joten meillä yhteiskunnassa ja yrityksissä jää hyvää osaamista hyödyntämättä. Tämä on harmillista varsinkin tilanteessa, jossa monella alalla on suorastaan työvoimapulaa.

Tutkimusten mukaan työhön kohdistuvat toimenpiteet ovat työkykynäkökulmasta vaikuttavampia kuin yksilöihin suunnatut toimet. Silti usein yhteistyö työterveyden kanssa keskittyy yksittäisten työntekijöiden hoitamiseen. Yrityksissä koetetaan parantaa yksilön terveyttä, suorituskykyä ja resilienssiä – sen sijaan, että tehtäisiin jotakin työlle.

Työelämän murroksesta ja alati kasvavista vaatimuksista puhutaan nyt paljon. Lehdet, verkkosivut ja sosiaalinen media ovat täynnä ehdotuksia, ajatuksia ja vinkkejä ylikuormittumisen varhaiseen havaitsemiseen ja siltä suojautumiseen. Onko ainoa vaihtoehtomme hyväksyä työelämän kuormittavuus, vaativuus ja vaarallisuus sellaisenaan ja koittaa vain jotenkin selviytyä? Emmekö voisi alistumisen ja sopeutumisen sijaan rakentaa työelämää sellaiseen suuntaan, jossa työ on aidosti hyväksi meille ja mielenterveydellemme?

Hyviä uutisia asiakkaillemme: me Ilmarisessa olemme Suomen tehokkain eläkeyhtiö!

”Masentaa tulla töihin. Tulisipa pian perjantai.” ”Mä teen niin paljon enemmän töitä kuin nuo muut.” "Ne vaan ajattelee itseään eikä muita, epäoikeudenmukaista!” Me kaikki kuulemme silloin tällöin vastaavia kommentteja ja voimme ajatella, että ”toi nyt jaksaa aina valittaa ja tuoda itseään esille”. Entä jos kyseessä onkin avunhuuto työkavereille?