Blogit

Mikä on kriisi?

Ilmastokriisi, talouskriisi, politiikan kriisi, mielenterveyskriisi. Tuntuu, että tänä päivänä asian kuin asian täytyy muodostaa kriisi saadakseen huomiota ja näkyvyyttä. Keskustelun panokset kovenevat. Elämme monien kriittisten muutosten aikaa ja siksi on tärkeää valmistautua mahdollisiin haasteisiin ajoissa.

Mielenterveytemme on monessa mielessä koetuksella niin paikallisten kuin globaalienkin uhkakuvien alla. Kun vielä ilmastomuutoksen, luontokadon ja sotien päälle kehitämme tekoälyn, joka vaikuttaa kaappaavan meiltä mielekkäitä töitä ja ottavan asioiden hallinnan, tuntuu huolestuneisuus jopa luonnolliselta.

Miten mielenterveytemme kestää?

Mutta onko mielenterveytemme kriisissä vai koemmeko vain aikamme jotenkin erityiseksi, kun maailmalla puhaltavat niin kylmät kuin kuumatkin tuulet? Merkkejä ihmisten lisääntyneestä kuormittuneisuudesta on löytynyt erilaisista psyykkisten oireiden mittauksista. Toistetuissa väestötiedonkeruissa on mitattu viimeisten vuosien aikana kohonneita ahdistuneisuus-, masentuneisuus- ja stressikyselylukemia. Erityistä huomiota on kiinnitetty nuorten, ja varsinkin nuorten naisten, kokemaan psyykkiseen kuorman kasvamiseen.

Myös koronapandemian alettua todettiin eri puolilla maailmaa psyykkisen kuormittuneisuuden kasvua. Oli kuitenkin mielenkiintoista, että nuo oiremittaukset kääntyivät hyvinkin pian laskuun, kun tiedon ja kollektiivisen puuttumisen myötä tilanteeseen sopeuduttiin. Puhuttiin resilienssistä, meidän ihmisten psyykkisestä joustavuudesta. Havaittiin myös yhteisöllisyyden ja luottamuksen heräämistä ja prososiaalisuudeksi kutsuttavaa auttamishalua.

Mistä lisääntynyt avun tarve kertoo?

Huolestuminen sopivassa määrin pitää meidät valppaina ympäristön muutoksille. Mielenterveys on tärkeä eteenpäin vievä voima, joka auttaa meitä kohtaamaan myös vaikeita asioita. Olemme myös heränneet puhumaan mielenterveydestä avoimemmin ja ilman häpeää. Nyt tunnutaan kysyvän, mikä auttaisi meitä haasteissa, joita yhä monimutkaistuva maailma tarjoaa.

Ihmisten lisääntynyt avun tarve ei kerro niinkään mielenterveyskriisistä kuin halusta ja valmiudesta saada tukea ja käsitellä vaikkapa huolia ja pelkoja. Sen sijaan varsinaiset mielenterveyspalvelut näyttävät olevan kriisissä monista syistä. On olemassa myös vaikeita ja akuutteja psyykkisiä kriisejä ja sairauksia, joihin voi liittyä työkyvyttömyyttä, itsetuhoisuutta ja todellisuudentajun menettämistä. Sellaisissa tilanteissa on tärkeää saada usein välitöntä ammattimaista apua. Tätä ei tulisi kuitenkaan sekoittaa siihen hätään ja huoleen, jota informaatioyhteiskunta meissä synnyttää.

Millaisia palveluita tarvitsemme?

Todettavaa ja todellista hätää ja pahaa oloa ei voida poistaa vain lisäämällä voimavaroja mielenterveyspalveluihin. On mietittävä laajemmin, millaisia palveluita tai toimintoja ja kenen toimesta tarvitaan mihinkin.

On myös tärkeää pitää huolta varsinaista mielenterveyshoitoa tai psykiatrisia palveluita tarvitsevista ja kehittää siihen liittyvää palvelujärjestelmää, samalla kun pohdimme laajemmin erilaisia yhteisöllisiä ja muita auttamisen ja jakamisen tapoja.

Sami Pirkola
sosiaalipsykiatrian professori, Tampereen yliopisto
asiantuntijalääkäri, Ilmarinen

Lue myös:

  • Tietoisuus 14.8.2023 klo 16.45
    Kriisi on mahdollisuus.
    Vastaa kommenttiin
  • Anri Westerholm 16.8.2023 klo 11.12
    ...kun kaikkea mahdollista kilpailutetaan nyky-yhteiskunnassamme - tuloksena ei voi olla muuta, kuin liian nopeasti oirehtivia, loppuunpalaneita, helpommin, halvemmin, nopeammin, kauniimpia...jne erilaisin "vaatimuksin" kilpailtuja ihmisiä. Mielestäni tämä heijastuu nykymenossa.
    Vastaa kommenttiin
    • Reiska Korpinen 16.8.2023 klo 17.40
      Heikot sortuu elon tiellä. Pää-asia ettei vihervasemmistoa päästetä enää sotkemaan taloutta.
      Vastaa kommenttiin
  • Tietoisuus 17.8.2023 klo 18.45
    Ystävällisenä vihjeenä, muutoksen vauhti tulee vielä tästäkin nousemaan potenssiin niin mikro- kuin makrotasolla. Joten ylimielisyyteen ei kannata kenenkään alentua. Puhdas myötätunto kärsiviä ihmisiä kohtaan on se tunne jolla pitää itsensäkkin vain ihmisenä. 20 vuotta mennään vielä huonompaan, sitten avautuu ihan uusi ja parempi maailma. Resurssipohjainen talousyhteiskunta koko maapallon väestölle, yksi ainoa kysymys ratkaisee. Oletko valmis?
    Vastaa kommenttiin
  • Juhani Heiska 18.8.2023 klo 09.22
    Niin, kiinnostaakohan ketään seuraava jäsennys tämän nykyaikaisen pahanolon syistä? Yksinäisyys: ..... Opitut mallit: .... Stressit: .... Rangaistus - pettymys- elämykset: ..... Menetykset: .... Välttely ja pakomahdollisuudet: .... Muutokset ilman välittömiä pahan olon tuntemuksia: .... Näistä pääkohdista on ainakin minulla paljon tarkennuksia ja selvityksiä. Tällaisen jäsennyksen avulla voi päästä nykyistä paremmin käsittelyyn siitäkin, että nykyinen korjaavaa työtä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten joukko on loppuunpalamisen partaalla mutta mutta.... Poliitikot ynnä muut päätösvaltaiset haluavat entistä enemmän saada kansalaisia parantajien vastaanotoille, vaikka valtava osa niistä syistä on muiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten vastuulla.
    Vastaa kommenttiin
  • Kimmo Hoikkala 18.8.2023 klo 10.54
    Kriisitilassa vaaditaan usein venymistä ja mukautumista. Toisaalta sanotaan, että kenellekään ei anneta liian suurta taakkaa kannettavaksi, mutta olen tästä viisaudesta eri mieltä. Yhteiskunnankin pitäisi hieman mukautua, jotta suomalaiset eivät vajoisi siinä määrin depressioon kuin tällä hetkellä vaikuttaa tilanne olevan.
    Vastaa kommenttiin
  • Ville Vallaton 18.8.2023 klo 13.40
    Työ vapauttaa, niin se vapautti minutkin ja mamman. Tehtiin vikisemättä yhteensä 90 vuoden kokoaikainen työrupeama ja kasvatettiin pennut täyspäisiksi siinä ohessa. Nyt hekin painavat töitä vuorollaan ilman vikinöitä ja marssivat vuoroillaan taas nauraen pankkiin samalla kuin sekapäät hilluu tekemättä mitään hyödyllistä. Joten pilleripurkit, huumeampullit ja viinapullot kiinni kaikilta patalaiskoilta tyhjäpäiltä ja hopi hopi sorvien ääriin!
    Vastaa kommenttiin
    • Tietoisuus 18.8.2023 klo 15.57
      Henkinen laiskuus on juuri tämän ajan suurin ongelma ihmisillä. Käyttävät juuri noita aineita mieleen vaikuttavia myrkkyjä, joilla ihminen pääsee vain ajatustensa alapuolelle eli eläinten henkiselle tasolle. Edelleen, myötätuntoa vain heillekin.
      Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 5.6.2024

Huomenna hän tulee – Härät ja karhut odottavat koronlaskua

Tämä vuosi on mennyt kuin klassisessa Samuel Beckettin näytelmässä ”Huomenna hän tulee”. Euroopan keskuspankin koronlaskua on odoteltu saapuvaksi kuin näytelmän herra Godot’ta konsanaan. Koronlasku on vain siirtynyt EKP:n kokouksesta toiseen. Samalla näkemykset inflaation kehityksestä ovat muuttuneet, ja Suomen osakemarkkinan suunta on ollut varsin mollivoittoinen.

Huomenna hän tulee – Härät ja karhut odottavat koronlaskua
Lisää ajankohtaisia artikkeleita