Tekoälystä kaivattu ratkaisu työkyvyttömyyden ongelmaan

Tekoälyn sanotaan vievän työpaikat ja tekevän ihmiset tarpeettomiksi, mutta entä jos käykin päin vastoin? Tekoäly tarkoittaa hyviä uutisia Suomen kaltaiselle ikääntyvän väestön palveluyhteiskunnalle, jossa teollisuus on jo automatisoitu. Tekoäly auttaa työnantajia räätälöimään sopivan työn jokaiselle tekijälle.

Tekoälykehitys otti vuonna 2022 suuren harppauksen eteenpäin niin sanotun generatiivisen tekoälyn julkistuksen jälkeen. Tämä uusi tekoäly voi hämmästyttävän tarkasti luoda tekstiä, kuvaa ja ääntä käyttäjän toiveiden mukaisesti. Malli perustuu valtavalle laskentateholle, joka on koko digitalisaation ajan tuplaantunut kerran kahdessa vuodessa. Vuonna 1997 supertietokone Deep Blue voitti shakkimestari Garri Kasparovin ja nyt, 25 vuotta myöhemmin, käytössä on yli tuhat kertaa enemmän laskentatehoa.

Tekoäly tulee vähitellen osaksi kaikkea työtä  

Uuden tekoälyn vaikutusten on sanottu olevan yhtä mullistavia työelämälle kuin mitä antibioottien keksiminen oli lääketieteelle. Tekoälylle on tapahtumassa samoin kuin aikanaan sähkölle: se tulee osaksi kaikkea työtä ja työntekoa vähän kerrallaan. Tekoäly luo työpaikkoja ja talouskasvua, mutta myös väistämättä tekee osan vanhoista töistä tarpeettomiksi.

Uusi tekoäly tehostaa aiemmasta digitalisaatio- ja automaatiokehityksestä poiketen erityisesti asiantuntijatyötä. Tekoäly ei kuitenkaan korvaa työtä, johon liittyy ihmistenvälistä sosiaalista kanssakäymistä, korkeaa asiantuntemusta, palvelua tai hoivaa. Maailman talousfoorumi on arvioinut selvityksessään keväällä 2023 (weforum.org), että tekoäly vie työpaikan seuraavan viiden vuoden kuluessa noin 14 miljoonalta ihmiseltä maailmassa. Se vastaa kahta prosenttia työvoimasta.

Suomalaisten työpaikkoja tekoäly ei uhkaa

Suomessa ei tarvitse olla huolissaan työpaikkojen menetyksistä, koska yritystemme automaatioaste on jo valmiiksi hyvin korkea. Suomessa teollisuuden työtehtävät on tehostettu korkeiden kustannusten takia ja työntekijöitä on vähennetty tasaisesti. Vastaavasti uusia työpaikkoja on syntynyt eritoten palvelu- ja hoiva-aloille.

Uusi tekoäly uhkaa ensisijaisesti IT-alan rutiininomaisia tietotyön asiantuntijatehtäviä, jotka Suomessa toimivat yritykset ovat jo ulkoistaneet halvempien kustannusten maihin. Sen sijaan esimerkiksi Intiassa on paljon tietotyötä, jossa tehtävät ovat hyvin rutiininomaisia. Nämä kymmenien tuhansien työntekijöiden ”koodifarmit” vastaavat suurten yritysten ohjelmistokehityksestä, koodauksesta ja testaamisesta. Näyttää siltä, että tekoäly tuo tietotyöhön suuren tuottavuusloikan, koska esimerkiksi koodauksessa tekoäly voi kirjoittaa pohjakoodin, analysoida ja dokumentoida koodia sekä testata sitä. Tietotyössä moni aikaa vievä ja rutiininomainen työvaihe voidaan siten ulkoistaa tekoälylle.

Tekoäly on valjastettava pidentämään työuria

Väestön ikääntyessä ja työvoimapulan vallitessa Suomen haasteena on pitää mahdollisimman moni työhön edes jollain lailla kykenevä työelämässä mahdollisimman pitkään. Usein pysyvä sairaus estää täysipäiväistä työntekoa, vaikka henkilö itse haluaisikin tehdä töitä. Ilmarisen kyselytutkimuksen mukaan suurin osa eläkeläisistä haluaisi jatkaa työelämässä osa-aikaisena ja saada tätä kautta elämänsisältöä ja lisäansioita.

Tähän mennessä työhön vain osittain kykenevien ihmisten työllistäminen on ollut yrityksille hankalaa, koska työtehtävät eivät jousta. Yrityksissä ei ole taloudellisesti järkevää jatkuvasti suunnitella ja muuttaa työtehtäviä – kokonaisuus muuttuu liian monimutkaiseksi hyvin nopeasti. Työn tuottavuus ei yksinkertaisesti salli sitä, että jollekulle maksetaan pelkästään siitä, että hän järjestelee muiden työvuoroja ja -tehtäviä henkilö kerrallaan. Näin ollen yrityksen on täytynyt sanoa sairaudesta kärsiville henkilöille, että heidän työkykynsä ei ole riittävä. Joskus työkyky on työnantajan näkökulmasta heikentynyt kestämättömästi, vaikka henkilö pärjää arkielämässään kohtuullisesti. Voi olla, että henkilö ei voi selkäsairauden takia nostaa mitään tai paniikkihäiriö estää rahan käsittelemisen. Toisinaan henkilön sairaus voi aiheuttaa oireita, jotka haittaavat työtä äkillisesti ja arvaamatta – muutamaa tervettä aamua voi yhtäkkiä seurata aamu, jolloin sängystä ei pääsekään ylös.

Yllä kuvattujen ongelmien ratkaisussa tekoäly on parhaimmillaan. Tekoäly voi suunnitella halutessamme vaikkapa jokaiselle työntekijälle erikseen omat työtehtävät ja työajat ja väsymättömästi sovittaa palapelin palat yhteen satojen muiden työntekijöiden tarpeiden kanssa. Työntekijät voisivat kännykän kautta ilmoittaa toimintakykynsä, jaksamisensa sekä tarpeensa ja tekoäly voisi reaaliaikaisesti järjestää kokonaisuuden uusiksi. Puettavat anturit tai älykellot voisivat tuottaa reaaliaikaista tietoa työtehtävien järjestämiselle siten, että työntekijän jaksaminen ei vaarannu. Tällä tavoin tulevaisuudessa voitaisiin löytää sopivia töitä vaikkapa rollaattorin kanssa töihin tulevalle, ja aamumigreenin takia voisi jäädä pois ilman, että yrityksen kokonaistehokkuus kärsii.

Tekoäly tehostaa henkilöstöhallintoa

Tekoälyn valjastaminen ratkaisemaan työkyvyttömyyden kiperää ongelmaa on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Ratkaisu on silti lähempänä kuin luulemme. Jos esimerkiksi kaupan alan yritys voi jo nyt ennustaa tekoälyllä, montako kappaletta mitäkin tuotetta myymälässä ensi viikolla myydään, ei henkilöstön työtehtävien ja työvuorojen yhteensovittaminen työkykyhaasteiden kanssa pitäisi olla mahdoton tehtävä. Ratkaisun löytymistä on tähän mennessä estänyt henkilöstöhallinnon digitalisaation hitaus ja työvoiman hyvä saatavuus. Tulevaisuudessa, kun tekoälyn käyttöönoton kustannukset pienenevät samalla kun työvoiman saatavuus vähenee, tekoäly löytää paikkansa myös henkilöstöhallinnossa.

Seuraamme Ilmarisessa tarkasti tekoälyn kehitystä ja vaikutuksia työelämään. Rakennetaan yhdessä parempaa työelämää ja huomisen työkykyä!

Anssi Smedlund
johtava asiantuntija, tietojohtaminen
Ilmarinen
@ASmedlund

Tutustu myös:

• Kauppalehden Tänään töissä -ohjelmassa keskusteltiin siitä, miten tekoäly muuttaa työelämää. Katso Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoinin ja Ilmarisen Anssi Smedlundin keskustelu. 
• TyökykyAreenasta löydät tietoa ja työkaluja työkyvyn edistämiseen. Tutustu: fi/tyokykyareena