Blogit ja artikkelit

Työelämä on murroksessa. Tietotyön määrä kasvaa entisestään, tehokkuuteen ja tuottavuuteen kohdistuu alati tiukempia vaatimuksia, kun samanaikaisesti pohditaan tapoja rakentaa työelämästä joustavampaa ja monimuotoisempaa.

Työ on monille yksi elämän suurimmista ilon lähteistä. Työn kautta voit kehittyä, ilmaista itseäsi, toteuttaa intohimojasi, kuulua joukkoon, kokea syvää merkitystä ja kokeilla, mihin kaikkeen omat rahkeet riittävät. Työ voi olla elämän suola ja myös taloudellisen turvan tuoja. Miksi työelämä tuntuu kuitenkin välillä rasitteelta?

Työarki on niin kiireistä, että osaamisen kehittämiselle voi olla vaikeaa löytää aikaa. Vanhat oppimisen mallit eivät välttämättä toimi uudessa hybridityömaailmassa, jonka johtamisen kanssa esihenkilöt painiskelevat. Voisiko ketteristä verkkokursseista olla apua käytännön työhön?

Osallistuin taannoin mentorina PsyHack -tapahtumaan, jossa opiskelijoista ja nuorista asiantuntijoista kootut joukkueet etsivät ratkaisuja työelämän henkisiin haasteisiin. Keskeisin haaste tapahtuman ideoinnin perusteella on työelämän kehittäminen sellaiseen suuntaan, että työ voisi olla luonteva, työkykyä ja terveyttä edistävä osa elämäämme.

Työkyvyllä on monia eri määritelmiä, joista tässä tulee yksi. Työkyky on jotain, joka vaatii keskeytyksettömiä yöunia, sitä ettei ole jatkuva huoli tai jopa kauhu ja sitä että perspektiivi on kauempana kuin maksimissaan yhden tai kahden päivän päässä. Työkyvylle on hyväksi, että omasta tilanteestaan voisi avautua jollekin ja olisi ihmisiä, jotka olisivat kokeneet saman tai eläisivät samaan aikaan samanlaista tilannetta.

Täytin 60 vuotta neljä vuotta sitten. Sen jälkeen Ilmarisen OmaEläke-palvelu on alkanut kovasti kiinnostamaan. Kertyneen eläkkeen määrän lisäksi palvelu nimittäin ilmoittaa kolme mielenkiintoista päivämäärää. Niistä kaukaisin on päivä, jolloin täytän 69 vuotta ja eläkkeen karttuminen päättyy. Toinen on lähempänä ja tarkoittaa tavoite-eläkeikäni ajankohtaa. Hätkähdyttävintä oli kuitenkin nähdä se kolmas päivämäärä, joka pisti miettimään vanhenemista ja työn henkilökohtaista merkitystä aivan uudella tavalla.

Hyvä työkyky on tunnetusti ihmisen, yrityksen ja koko yhteiskunnan etu. Työkykyjohtamisen keinoin voimme yhdessä kehittää työkykyä tehokkaasti sekä vähentää työkykyriskejä ja sairauspoissaoloja. Parempaa työkykyjohtamista edistääksemme olemme viimeisen kuuden vuoden aikana kouluttaneet Ilmarisen asiakkaiden joukosta jo 540 Työkykymestaria.

Numerot vilisevät silmissä ja tyttäreni huutaa: ”Laita iskä ovi kiinni, täällä haisee pahalle!” Liipaisin naksahtaa ja muutama tippa 10 tilavuusprosenttia etanolia sisältävää 95 E10 -bensiiniä valuu letkusta ulos. Tuttu haju vie muistelmissa nuoren kaupunkilaispojan juhannusöiselle mökille, missä vuoden 83’ 50cc puoliautomaatti Honda Monkey on juuri saanut valkoisen tankkinsa täyteen menovettä ja pärryttely jatkuu läpi yön. Vähänpä silloin tiesin, että joskus voisin tankkaamalla tienata eläkettä.

Onko työelämän korostunut merkityksellisyyspuhe jo uhka työkyvylle? Vaikka merkityksellisyys on itsessään positiivinen kokemus ja mielentila, on sen ylikorostamisella riskinsä. Siksi työn merkityksellisyydelle tarvitaan nykyistä väljemmät raamit.