Blogit

Kasvata eläkettä lataamalla sähköautoasi

Numerot vilisevät silmissä ja tyttäreni huutaa: ”Laita iskä ovi kiinni, täällä haisee pahalle!” Liipaisin naksahtaa ja muutama tippa 10 tilavuusprosenttia etanolia sisältävää 95 E10 -bensiiniä valuu letkusta ulos. Tuttu haju vie muistelmissa nuoren kaupunkilaispojan juhannusöiselle mökille, missä vuoden 83’ 50cc puoliautomaatti Honda Monkey on juuri saanut valkoisen tankkinsa täyteen menovettä ja pärryttely jatkuu läpi yön. Vähänpä silloin tiesin, että joskus voisin tankkaamalla tienata eläkettä.

Vroom Vroom ja jatkan pohdintaa. Tulevien sukupolvien ei muuten tarvitse tuskailla bensanhajuisten rukkasten kanssa. Sähköauton latauksesta ei varmasti synny sivutuotteena vaatteisiin tarttuvaa sähkön hajua eikä samalla lailla ympäristölle haitallisia päästöjä kuin bensavehkeessä. Ilmastonmuutos onkin yksi suurimmista maailmanlaajuisista haasteista, kuten Ilmarinen on omassa kestävyysohjelmassaan todennut.

Sähköautoja myydään vuosi vuodelta enemmän ja enemmän. Suomessa on tieliikenteessä rekisteröityjä sähköautoja jo yli 150 000. Mutta miten ihmeessä sähköauto ja tulevan eläkkeen suuruus liittyvät toisiinsa?

Eläkettä kertyy ansiotuloista, etuuksista ja luontaiseduista

Suomessa yleisin tapa kerryttää työeläkettä on ansaita palkkatuloa. Palkkakuitti on usein ensimmäinen kontaktipiste, josta tarkkasilmäiset huomaavat lakisääteisen, miinusmerkkisen rivin liittyen eläkevakuutusmaksuihin. Kun sekä työntekijä että työnantaja maksavat eläkevakuutusmaksuja, työntekijälle kertyy eläkettä. Yrittäjä vastaa omasta eläketurvastaan ottamalla YEL-vakuutuksen.

Eläkettä voi kertyä myös niin sanotuilta palkattomilta ajoilta eli sosiaalietuuksista. Ansiosidonnaisen päivärahan ajalta eläkekertymä kasvaa, tosin hiukan vähemmän kuin palkasta. Monelle työelämään siirtyvälle opinnoista valmistuminen luo hyvän perustan eläkekertymälle. Eläkettä nimittäin kertyy ammatillisen perus- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta tietyin ehdoin. Oman eläkertymäsi näet käteväsi OmaEläke-palvelusta.

Kaikki tulot eivät kuitenkaan kerrytä eläkettä. Eläkettä kertyy, kun maksetusta suorituksesta on vähennetty TyEL-maksut, eli työnantajan eläkevakuutusmaksut. Tällaisia palkkoja kutsutaan tuttavallisemmin TyEL-palkoiksi.

TyEL-palkkaa ovat esimerkiksi

  • rahapalkka 
  • ylityökorvaus 
  • sunnuntailisä tai muu lisä. 

TyEL-palkkaa eivät ole esimerkiksi

  • verottomat matkakorvaukset 
  • verottomat päivärahat 
  • työkalukorvaukset. 

Lue tarkemmin, mikä kaikki on Tyel-palkkaa.

Sähköauton latausetu kerryttää eläkettä, jos se on osa kokonaispalkkaa

Tämän vuoden alusta alkaen sähköauton latausetu on muuttunut verovapaaksi. Verovapaus on voimassa 31.12.2025 asti. Veronalaista tuloa ei synny, jos työnantaja kustantaa auton lataamisen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä. Verovapaus koskee täyssähköautoja ja ladattavia hybridiautoja, ja auto voi olla työntekijän oma tai käyttöetuauto.

Jos sähköauton latausetu on osa kokonaispalkkaa, ja latausedun arvo ilmoitetaan tulorekisteriin muuna verovapaana 30 euron arvoisena luontoisetuna, on verovapaan latausedun arvo TyEL:n alaista ansiota ja näin ollen sähköauton lataamisesta siis kertyy eläkettä.

Kun eläkekertymä on 1,5 prosenttia, vuoden latausetu kerryttää yhteensä noin 0,5 euroa kuukausieläkettä vuodessa. Suuresta määrästähän ei siis ole kyse, mutta nykyisten ja tulevien sähköautoilijoiden on varmasti hyvä ymmärtää, miten verottomasta edusta tässä tapauksessa kertyy eläkettä.

Työnantaja voi myös maksaa verovapaasti sähköauton lataamisesta työntekijän kotona aiheutuneet kulut suoraan sähköyhtiölle tai työntekijän maksamaa laskua vastaan. Tällainen verovapaa etu ei ole TyEL-ansiota, eikä siis kerrytä eläkettä.

Suomessa kehitetään maailman parasta sähköprätkää. Voi siis olla, että joskus vanha mopoharrastaja pääsee tankkaamaan bensan sijasta menopeliä sähköllä. Ja kartuttamaan samalla eläkettä.

Antti Pietilä
palveluasiantuntija
Ilmarinen

Lue myös

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 28.5.2024

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Uusi työkyvyttömyyseläkeindeksimme ennustaa työkyvyttömyyden yleisyyttä. Voidaanko tarkemmilla ennusteilla taklata työkyvyttömyyttä entistä paremmin?

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Lisää ajankohtaisia artikkeleita