Kasvata eläkettä lataamalla sähköautoasi
Numerot vilisevät silmissä ja tyttäreni huutaa: ”Laita iskä ovi kiinni, täällä haisee pahalle!” Liipaisin naksahtaa ja muutama tippa 10 tilavuusprosenttia etanolia sisältävää 95 E10 -bensiiniä valuu letkusta ulos. Tuttu haju vie muistelmissa nuoren kaupunkilaispojan juhannusöiselle mökille, missä vuoden 83’ 50cc puoliautomaatti Honda Monkey on juuri saanut valkoisen tankkinsa täyteen menovettä ja pärryttely jatkuu läpi yön. Vähänpä silloin tiesin, että joskus voisin tankkaamalla tienata eläkettä.
Vroom Vroom ja jatkan pohdintaa. Tulevien sukupolvien ei muuten tarvitse tuskailla bensanhajuisten rukkasten kanssa. Sähköauton latauksesta ei varmasti synny sivutuotteena vaatteisiin tarttuvaa sähkön hajua eikä samalla lailla ympäristölle haitallisia päästöjä kuin bensavehkeessä. Ilmastonmuutos onkin yksi suurimmista maailmanlaajuisista haasteista, kuten Ilmarinen on omassa kestävyysohjelmassaan todennut.
Sähköautoja myydään vuosi vuodelta enemmän ja enemmän. Suomessa on tieliikenteessä rekisteröityjä sähköautoja jo yli 150 000. Mutta miten ihmeessä sähköauto ja tulevan eläkkeen suuruus liittyvät toisiinsa?
Eläkettä kertyy ansiotuloista, etuuksista ja luontaiseduista
Suomessa yleisin tapa kerryttää työeläkettä on ansaita palkkatuloa. Palkkakuitti on usein ensimmäinen kontaktipiste, josta tarkkasilmäiset huomaavat lakisääteisen, miinusmerkkisen rivin liittyen eläkevakuutusmaksuihin. Kun sekä työntekijä että työnantaja maksavat eläkevakuutusmaksuja, työntekijälle kertyy eläkettä. Yrittäjä vastaa omasta eläketurvastaan ottamalla YEL-vakuutuksen.
Eläkettä voi kertyä myös niin sanotuilta palkattomilta ajoilta eli sosiaalietuuksista. Ansiosidonnaisen päivärahan ajalta eläkekertymä kasvaa, tosin hiukan vähemmän kuin palkasta. Monelle työelämään siirtyvälle opinnoista valmistuminen luo hyvän perustan eläkekertymälle. Eläkettä nimittäin kertyy ammatillisen perus- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta tietyin ehdoin. Oman eläkekertymäsi näet käteväsi OmaEläke-palvelusta.
Kaikki tulot eivät kuitenkaan kerrytä eläkettä. Eläkettä kertyy, kun maksetusta suorituksesta on vähennetty TyEL-maksut, eli työnantajan eläkevakuutusmaksut. Tällaisia palkkoja kutsutaan tuttavallisemmin TyEL-palkoiksi.
TyEL-palkkaa ovat esimerkiksi
- rahapalkka
- ylityökorvaus
- sunnuntailisä tai muu lisä.
TyEL-palkkaa eivät ole esimerkiksi
- verottomat matkakorvaukset
- verottomat päivärahat
- työkalukorvaukset.
Lue tarkemmin, mikä kaikki on Tyel-palkkaa.
Sähköauton latausetu ja eläkkeen kertyminen - muutoksia luvassa vuonna 2026
Vuonna 2023 latausetu muuttui verovapaaksi. Tämä verovapaus jatkuu 31.12.2025 asti. Tänä aikana työnantajan kustantama lataus työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä ei ole veronalaista tuloa eikä kerrytä eläkettä, ellei etu ole osa kokonaispalkkaa ja ilmoitettu TyEL-ansioksi. Kotilatauksen kustannusten korvaus on myös verovapaa eikä ole TyEL-ansiota.
1.1.2026 alkaen tilanne muuttuu: verovapaus päättyy, ja latausetu on veronalainen luontoisetu (arvo 30 €/kk täyssähköautoille ja 20 €/kk ladattaville hybrideille). Koska etu on veronalainen, se on TyEL:n alaista ansiota ja kartuttaa eläkettä automaattisesti, vaikka se ei olisi osa kokonaispalkkaa. Kotilatauksen korvaus säilyy verovapaana eikä ole TyEL-ansiota.
Työnantaja voi myös maksaa verovapaasti sähköauton lataamisesta työntekijän kotona aiheutuneet kulut suoraan sähköyhtiölle tai työntekijän maksamaa laskua vastaan. Tällainen verovapaa etu ei ole TyEL-ansiota, eikä siis kerrytä eläkettä.
Suomessa kehitetään maailman parasta sähköprätkää. Voi siis olla, että joskus vanha mopoharrastaja pääsee tankkaamaan bensan sijasta menopeliä sähköllä. Ja kartuttamaan samalla eläkettä.
Antti Pietilä
palveluasiantuntija
Ilmarinen
Lue myös
Lisää aiheesta
Mielenterveyspuhe on karannut käsistä
Mielenterveyden ongelmiin liittyvän häpeäleiman eli stigman purkaminen on ollut kiistaton menestystarina. Samalla psykiatrinen sanasto on kuitenkin levinnyt arkikieleen tavalla, joka uhkaa tehdä tavanomaisista elämän vastoinkäymisistä psykologisia kriisejä ja lääketieteellisiä ongelmia.
Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä
Työelämän tekoälykeskustelu pyörii tällä hetkellä paljon yksittäisten työntekijöiden lyhytjänteisen tehokkuuden parantamisen ympärillä. Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia työkaluja, askartelemaan agentteja ja löytämään omaan työhön sopivia käyttötapoja. Tämä auttaa suoriutumaan yksittäisistä työtehtävistä aiempaa nopeammin, mutta voi tehdä työnteosta uusilla tavoilla kuormittavaa. Jos organisaatiotason suunta ja pelisäännöt eivät ole selkeitä, vaarana on työyhteisöjen hajautuminen löyhäksi verkoksi eri suuntiin ajelehtivia väsähtäneitä yksinpuurtajia.
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.