Blogit ja artikkelit

Vuodenvaihde lähestyy ja työeläkkeensaajat jännittävät ensi vuoden eläkkeen määrän korotusta. Bruttoeläkkeet nousevat vuosittain, mutta aikaisempien vuosien korotuksista on saattanut jäädä niin sanotusti ‘tyhjä arpa’ -fiilis, sillä pienehköt korotukset eivät ole juurikaan eläkeläisen arkea mullistaneet. Varsinkaan silloin, jos oma veroprosentti on samalla noussut ja haukannut korotuksesta hillosilmän. Tänä vuonna asiat ovat inflaation laukatessa toisin, mikä vaikuttaa myös eläkkeelle jäämisen ajankohdan arviointiin.

Eurojen lisääminen henkilöstön liikuntaseteleille on vaivaton valinta. Näiden eurojen kuluttaminen vapaa-ajan liikkumiseen onnistuu myös varsin helposti – ainakin heiltä, jotka ovat muutenkin motivoituneita liikkumaan. Tuoreimman Henkilöstöliikunnan barometrin mukaan kuitenkin useampi kuin joka kolmas jättää liikuntaedun käyttämättä.

Vuosi 2022 on ollut yllättävien poliittisten ja taloudellisten kulkusuuntien aikaa, jossa Euroopassa vallinnut status quo on peruuttamattomasti poissa. Entiseen tuskin on palaamista. Venäjän aloittama Ukrainan invaasio on monille maille tarkoittanut, ettei ulkopoliittiseen pelaamiseen ole enää varaa. Toisin kuin vuoden 2014 Krimin miehityksen yhteydessä, nyt on monille tullut aika valita leiri, jota haluaa nykyisessä poliittisessa ympäristössä kannattaa. Euroopan energiamarkkinat ovat tilanteesta johtuen sekaannuksen tilassa, mikä luonnollisesti kiinnostaa myös eläkesijoittajaa.

Yrittäjät ja media ovat havahtuneet vilkkaaseen keskusteluun ennen juhannusta eduskunnan käsittelyyn annetusta yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksesta. Koska julkisuudessa näkyy osin vääränlaisia käsityksiä suunnitteilla olevasta muutoksesta, tiivistän muutamia keskeisiä nostoja, mikä säilyisi ja muuttuisi YEL-lakimuutoksen myötä, jos hallituksen esitys pysyy eduskunnan käsittelyssä nykyisellään.

Entä jos tuleva syksy ja talvi olisivat sellaiset, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?

Hyvinvoiva ikääntyvä väestö on kaikkien etu. Nykyisessä vauraassa yhteiskunnassamme hyvinvointiin liittyvät ongelmat eivät suinkaan ole kadonneet, vaan muuttaneet muotoaan. Elämän merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemukset – tai niiden puute – ovat nousseet suurimmiksi ikääntyneen väestön hyvinvointia määrittäviksi tekijöiksi. Hyvinvointia kuitenkin edelleen tarkastellaan enimmäkseen terveyden ja taloudellisen toimeentulon näkökulmista, jolloin itse koettu elämänlaatu jää ulkoapäin määriteltyjen tavoitteiden (syö terveellisesti, liiku riittävästi!) varjoon. Hyvinvointi rakentuu ennen kaikkea yksilön kokemukselle elämästä elämisen arvoisena – merkityksellistä elämää ei saavuteta pelkästään terveyssuosituksia noudattaen.

Euroalueen inflaatio kiihtyi toukokuussa ennätykselliseen 8,1 prosenttiin viime vuoteen verrattuna. Erityisesti ruuan ja energian hintojen raju nousu vaikuttaa jo kaikkien palkansaajien ja eläkeläisten arkeen ja taloudenpitoon. Myös eläkejärjestelmän kannalta nykyinen inflaatioympäristö on hyvin haastava.

Takana on jälleen kaikilla tavoin mielenkiintoinen ja opettavainen, mutta samalla työn täyteinen vuosi sitten viime kesäloman. Me Ilmarisessa olemme panostaneet vahvasti asiakkaidemme työkykyriskien hallintaa tukevien palvelujen kehitykseen, kehittäneet samalla omaa toimintaamme jatkuvan parantamisen hengessä sekä haastaneet itseämme ja osaamistamme viedä näitä asioita eteenpäin poikkeusajan vallitessa. Vaikka olemme olleet todella innostavien ja mielenkiintoisten asioiden äärellä, on ihan hyvä katsoa peiliin. Miksi näin kesälomien kynnyksellä ”vähän puhalluttaa”, missä asioissa olisi pitänyt ymmärtää toimia fiksummin?

Työntekijän työkyky ja terveydentila saattavat heikentyä niin, että hän ei pysty tekemään työtään kunnolla. Silloin on mahdollista saada apua ammatillisesta kuntoutuksesta. Sen tavoitteena on, että pystyy jatkamaan työelämässä. Kuntoutuksen vaikuttavuutta on mahdollista tehostaa datan keräämisen, tilastoinnin ja analytiikan avulla saadulla tiedolla.