Blogit ja artikkelit

Vuosi 2022 on toistaiseksi ollut eläkesijoittajan kannalta synkkä. Osakemarkkinat ovat luisuneet, inflaatio lähtenyt pahemman kerran laukalle, korkosijoitusten tuotot ovat nousseiden markkinakorkojen myötä olleet historiallisen surkeat. Samalla Eläketurvakeskuksen julkaisemien pitkän aikavälin laskelmien mukaan eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat parantuneet merkittävästi viime vuosien hyvien sijoitustuottojen ansiosta. Silti rahoitukselle riittää haasteita rahapolitiikan kiristyessä, syntyvyyden jatkuessa matalana ja työikäisten määrän vähetessä.

Kertynyt työeläke on monen suomalaisen suurin varallisuuserä. Siihen nähden se tunnetaan yllättävän huonosti. Me tiedämme kyllä aika tarkkaan, paljonko euroja meillä on pankkitilillä tai kuinka paljon osakesijoituksemme ovat tuottaneet, mutta moniko tietää, kuinka paljon eläkettä on karttunut?

Taannoisten tutkimustulostemme mukaan yli kaksi kolmesta eläkeläisestä haluaisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Virallisissa tilastoissa eläkeläisten työnteko näyttäytyy kuitenkin vähäisenä, ja esimerkiksi eläkeläisten piilotyöttömyys on vain muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Mikä on totuus – ovatko eläkeläiset valmiita töihin vai eivät?

Yritysten työkykyjohtamisen ja työterveysyhteistyön toimintamallit ovat keskimäärin ihan kelvollisesti, jopa erinomaisesti dokumentoituja. Silti niiden hiomiseen vielä paremmiksi käytetään hurjasti aikaa. Ei uskota niiden olevan jo riittävän hyviä. Uusia toimintaohjeita ja prosesseja ei tarvittaisi niin paljon, jos olemassa olevat mallit olisivat oikeasti arjessa käytössä.

Sijoittajat odottavat yhä enemmän läpinäkyvyyttä johdon palkitsemisessa. Sijoittajat myös ilmaisevat yhtiökokouksissa kantansa palkitsemisraportteihin.  

On tärkeää rakentaa kodit kestäviksi, toimiviksi, terveellisiksi ja turvallisiksi. Painotamme rakennuttamisen hankinnoissa vähähiilistä ja vastuullista rakentamista.

Törmään työssäni usein keskusteluun osaamisesta, asiantuntijuudesta ja näiden molempien kehittämisestä. Välillä innostumme myös puhumaan ”strategisista ydinosaamisista” sekä ”tulevaisuuden metataidoista”. Eikä ihme – osaaminen linkittyy mitä suuremmissa määrin yritysten kilpailukykyyn. Ja ihmisten työkykyyn, koska ilman hyvää työkykyä ei tehdä hyvää tulosta.

Vuodenvaihde lähestyy ja työeläkkeensaajat jännittävät ensi vuoden eläkkeen määrän korotusta. Bruttoeläkkeet nousevat vuosittain, mutta aikaisempien vuosien korotuksista on saattanut jäädä niin sanotusti ‘tyhjä arpa’ -fiilis, sillä pienehköt korotukset eivät ole juurikaan eläkeläisen arkea mullistaneet. Varsinkaan silloin, jos oma veroprosentti on samalla noussut ja haukannut korotuksesta hillosilmän. Tänä vuonna asiat ovat inflaation laukatessa toisin, mikä vaikuttaa myös eläkkeelle jäämisen ajankohdan arviointiin.

Eurojen lisääminen henkilöstön liikuntaseteleille on vaivaton valinta. Näiden eurojen kuluttaminen vapaa-ajan liikkumiseen onnistuu myös varsin helposti – ainakin heiltä, jotka ovat muutenkin motivoituneita liikkumaan. Tuoreimman Henkilöstöliikunnan barometrin mukaan kuitenkin useampi kuin joka kolmas jättää liikuntaedun käyttämättä.